Kuva: Tämä outo lomake lähetettiin kouluihin – mahdollistiko se opetusviraston päällikön epäillyn miljoonapetoksen?

Lomake lähetettiin kouluille viraston tietohallinnosta aikana, jolloin tietohallintopäällikkönä toimi nyt vakavien rikosepäilyjen kohteena oleva turvallisuuspäällikkö Hannu Suoniemi. Suoniemen epäillään saaneen kymmenen vuoden aikana jopa useiden miljoonien eurojen taloudellisen hyödyn tietoteknisiin hankintoihin liittyen.

– Tällainen hankintatarjotinlomake on ollut käytössä useamman vuoden ajan, ja se on lähetetty kouluille tietohallinnosta, opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen vahvistaa.

Pohjolainen ei halua ottaa kantaa siihen, olisiko kyseinen hankintatarjotin voinut osaltaan mahdollistaa Suoniemen epäillyn rahojen välistävedon.

– Se on poliisitutkinnassa selvitettävä asia, Pohjolainen toteaa.

Pohjolaisen mukaan lomake on ollut käytössä opetusvirastossa ainakin vuoden 2012 loppuun asti.

Suoniemeä epäillään törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Rikosepäilyt ajoittuvat vuoden 2006 alusta tammikuun 2016 loppuun asti. Poliisitutkinta on vielä alkuvaiheessa.

Käräjäoikeus on määrännyt Suoniemen omaisuutta takavarikkoon miljoona euroa. Myös Suoniemen epäiltyjä rikoskumppaneita on vangittu. He eivät ole opetusviraston palveluksessa.

Lomake sisälsi "leikkirahaa"

MTV Uutisten haltuunsa saama lomake, niin sanottu hankintatarjotin vuodelta 2011, on sisältänyt ikään kuin leikkirahaa.

Kouluille annettiin tietty rahamäärä hankkia hankintatarjottimelta, mutta vain siellä olevia tuotteita. Lomakkeeseen merkittiin vain, montako kappaletta on tarkoitus tilata esimerkiksi pöytätietokoneita tai henkilökohtaista laserkirjoitinta.

Yksi kysymys on, kuka (tai ketkä) oli hinnoitellut tuotteet ja miksi hinnat olivat kauttaaltaan tasasummia.

Esimerkiksi kannettavan mikrotietokoneen hinnaksi oli ilmoitettu 550 ja minikannettavan tietokoneen 300 euroa. Pöytätietokoneen kappalehinnaksi oli merkitty 380 euroa.

Perusmallisen digikameran hinta oli 150 ja vähän vaativamman kameran 300 euroa. Luokkien väriverkkolaserkirjoittimen hinnaksi oli ilmoitettu 680 euroa.

Ovatko tasasummina ilmoitetut hinnat voineet perustua todellisiin kustannuksiin? Tarkkoja tuotetietoja ei siis annettu, vain joitain laitteiden ominaisuuksia.

Mitään kaupungin käytössä olleita tilauslomakkeita tai -järjestelmiä ei tiettävästi käytetty. Ainakaan kaikille kouluille ei myöskään tullut mitään todellista laskua tuotteista eikä tavaroiden vastaanottomerkintää tai rekisteröintiä.

Mitä tavarat oikeasti maksoivat?

Näin ollen koko tavara- ja rahavirta jäi epäviralliseksi ja meni ilmeisesti enimmilläänkin hyvin harvojen ihmisten kautta. Ovatko tavarat todella maksaneet sen mitä hankintatarjottimessa luki ja jos eivät ole maksaneet, niin mihin välisumma jäi?

Lähde sanoo MTV Uutisille, että "kaikki kritiikki järjestelmää tai laitteita kohtaan vaiennettiin totaalisesti”.

– Tämän vastapainona kouluihin tuli tilaamatta runsaasti laitteita, jotka olivat epäkelpoja, vanhentuneita tai ylipäänsä vailla mitään tarkoitusta. Tällä on todennäköisesti saatu näyttämään siltä, että kouluihin menee ja niissä on runsaasti laitteita, ja näin on löytynyt perusteet käytetyille varoille.