Kuutti koputtelee emolle - uutta tietoa saimaannorpasta

Saimaannorpan kuutti pysyy keväällä ensimmäiset kuukaudet lähellä syntymäluotoa, mutta jo kesällä se seikkailee vesillä rohkeasti. Tuore väitöskirja paljastaa, että norpat ääntelevät luultua enemmän. Kuutti viestii emolleen koputtamalla.

Uudet tiedot norpan käyttäytymisestä perustuvat filosofian maisteri Marja Niemen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavaan väitöskirjaan. Niemi tutki norppia vuosia erilaisilla etäseurantamenetelmillä.

- Kuuntelimme norppia esimerkiksi jään alla hydrofonilla. Käytössä oli myös valvontakameroista rakennettuja vedenalaisia kameroita. Lisäksi norppien turkkiin kiinnitettiin seurantalaitteita, Niemi kertoo.

Aiemmin varsinkaan kuutteja ei ole seurattu. Tutkimuksessa selvisi, että norppien poikaspesäpaikat ovat kuutille tärkeitä pitkälle kevääseen.

- Selvisi, että pesäpaikka on käytössä senkin jälkeen kun lumipesä on sulanut. Kuutti jää pyörimään siihen ja se liikkuu sellaisen kahden neliökilometrin alueella, Niemi arvioi.

Pesäalue on käytössä aina toukokuun puoliväliin asti, jonka jälkeen kuutit lähtevät tutustumaan elinympäristöönsä liikkuen laajoilla alueilla.

Ensimmäinen kesä suurin riski

Suojelun ja kalastusrajoitusten suunnittelun vuoksi onkin tärkeää tietää missä kuutit milloikin liikkuvat. Tutkimus paljasti, että toukokuun puolivälissä tapahtuvan vierotuksen jälkeen kuutti seikkailee nopeasti jopa 20 kilometrin päässä.

- Aiemmin oletettiin, että ne jäisivät pyörimään siihen vähän lähemmäs.

Uusi tutkimustieto liikkumisalueen laajuudesta vaikeuttaa suojelua. Se tuo samalla haasteita Saimalla kovaa porua herättäneiden kalastusrajoitusten laajentamiseen. Niemi suosittelee, että ainakin rajoitusten kestoa pidennettäisiin kesäkuun lopusta.

- Kun kuutti harjoittelee kalastusta ja itsenäistä elämää, niin se on hyvin riskialtis tämän ensimmäisen kesän aikana. Esimerksi tänä vuonna heinäkuussa verkkoihin hukkui ainakin kaksi kuuttia rajoitusten päättymisen jälkeen, Niemi muistuttaa.

Norpat tekevät retkiä

Aikuisten norppien elinpiiri on tyypillisesti vakiintunut, mutta ne tekevät retkiä, jotka voivat olla kymmeniä kilometrejä. Saimaannorppa elää keskimäärin noin 90 neliökilometrin alueella.

- Ne liikkuvat jopa 15 kilometrin vuorokausimatkoja eivätkä asetu ensimmäisen kesän aikana. Sama norppayksilö on mahdollista tavata kahdella eri vesialueella päivän aikana.

Suosituksia suojeluun

Tieto norppien liikkumisesta mahdollistaa saimaannorpan nykyisen esiintymisalueen ja lisääntymisalueen määrittelyn. Väitöskirjatyön tuloksia voidaankin hyödyntää suojelussa.

Kuuttien pysyttely pesimäluodon tuntumassa tulisi Marja Niemen mielestä huomioida suunniteltaessa rantarakentamista ja talviaikaista liikkumista pesäpaikkojen lähellä.

- Ihmislähtöistä häiriötä norppien lisääntymisaikana pitäisi välttää.

Väitöskirjatyössä määriteltiin saimaannorpan lisääntymisalue, jota voidaan käyttää apuna suojelualueiden määrittelyyn erityisesti nuoria norppia rasittavan kalanpyydyskuolleisuuden vähentämiseksi.

Saimaannorpan nykyinen esiintymisalue kattaa noin 70 prosenttia koko Saimaasta. Potentiaalinen esiintymisalue on kuitenkin koko Saimaa.

Ympärivuotinen kalanpyydysten rajoitusalue kattaa 55 prosenttia norppien nykyisestä esiintymisalueesta. Vaikka keväiset suojelualueet ovat viime vuosina laajentuneet, kattoivat ne keväällä 2012 yhteensä 83 prosenttia norppien lisääntymisalueesta.

Pakosukellus 150 metristä

Karvanvaihtoajalla keväällä kivillä lepäilevät norpat reagoivat ohikulkevaan moottoriveneeseen sukeltamalla pakoon, kun vene on 150 metrin etäisyydelle. Norpan ei havaittu reagoivan veneen ohitukseen, jos se tapahtui vähintään 300 metrin etäisyydeltä.

- Tämä norpan reagointietäisyys tulisi huomioida Saimaalla liikuttaessa, tutkija toivoo.

Ei mitään mykkäkoulua

Aiemmin uskottiin, että saimaannorppa on hyvin hiljainen laji. Niemen tutkimus kuitenkin paljasti, että norpat juttelevat ja viestivät toisilleen siinä missä muutkin lajit.

- Keväällä lisääntymisaikana kuutti viestii sellaisella nopealla koputuksella. Emo vastaa siihen vähän rauhallisemalla koputuksella, Niemi kuvailee tutkimushavaintoja.

Koputuksen lisäksi kuutit ääntelevät pieninä Niemen mukaan kuten muutkin lajit.


MTV Uutiset -Keimo Lehtiniemi                                         keimo.lehtiniemi@mtv.fi 

Lue myös:

    Uusimmat