MTV-dokumentti norpan pelastamisesta: Liian moni kuutti kuolee kalanpyydykseen

Norpan pelastajat MTV3:lla 30.8.

Marja Juonalan käsikirjoittama ja ohjaama MTV.doc Norpan pelastajat MTV3-kanavalla

su 30.8. klo 17.25

uusinta 31.8. klo 14.45

" data-show-text="true" data-width="">

Voimassa olevat kalastusrajoitukset ovat auttaneet norppaa, mutta pyydykset ovat edelleen suuri uhka erityisesti kuuteille.

– Mitä pienempi kuutti on, sitä suurempi riski sillä on takertua verkkoihin, sanoo norppatutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta.

Alkukesällä, vierottamisen jälkeen kuutin paino putoaa.

– Sen painon pudotus kestää ihan kesän loppuun ja vasta syksyllä alkaa kasvaminen.

Tutkimusten mukaan kuutti saattaa oleskella kesäkuun loppuun mennessä jo muutaman kymmenen kilometrin päässä synnyinluodoltaan.

WWF pidentäisi verkkokieltoa

Saimaalla on rajoitettu verkkokalastusta norpan poikasten suojelemiseksi huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun.

Leveänieluisten katiskojen ja eräiden muiden norpille vaarallisten pyydysten käyttö on kielletty ympäri vuoden.

Maa- ja metsätalousministeriön vetämä Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä valmistelee parhaillaan uutta esitystä kalastusrajoituksista.

Työn odotetaan valmistuvan loppusyksyyn mennessä.

– Kuuttien kuolemat on selvästi siirtyneet heinäkuulle aikaisemmasta alkukesästä. WWF:n mielestä on selvää tarvetta jatkaa verkkokieltoa heinäkuulle, sanoo ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Samoilla linjoilla on ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta. Hänen mukaansa verkkomäärät ovat kasvaneet samalla kun mökkien määrä Saimaalla on lisääntynyt.

– Rajoituksilla on saatu aikaan se, että norppakanta kasvaa lievästi.

Jos rajoituksia ei olisi alettu 80-luvulla tekemään, saimaannorppa olisi sukupuutossa.

Sipilä olisi kuitenkin valmis väljennyksiin pyydystyyppiasetuksessa.

– Me olemme kehittäneet norppaturvallisen rysämallin, se voitaisiin sallia, siellä on hyvää kehitystä.

Sekä Sipilä että WWF olisivat valmiita laajentamaan suojelualueita nykyisestä.

- Tunnetut poikaspesät pitäisi saada keväisen verkkokalastuskiellon piiriin, kaikki eivät tällä hetkellä ole, Tolvanen sanoo.

Tutkijan kanta on varovaisempi.

– Tietenkin päätökset tehdään jossain muualla, mutta kyllä niitä pitäisi kovasti miettiä, Niemi muotoilee.

Riistakameroilla tietoa elintavoista

Marja Niemi ja hänen kollegansa Meeri Koivuniemi viettivät toukokuusta kesäkuuhun pitkiä aikoja Pihlajavedellä

Saimaalla tutkimassa norppia. He veivät maastoon riistakameroita ja seurasivat kesän aikana kertyneiden kuvien määrää.

– Me nähdään mitä siellä kivillä tapahtuu, siellä on mahdollisesti kuutteja, me tiedetään kuinka paljon norpat viettää aikaa siellä kivillä, kuvailee Koivuniemi.

Tämä niin sanottu Photo-id-tutkimus perustuu norpan tunnistamiseen sen yksilöllisestä turkkikuviosta.

Kun hylje tunnistetaan, sen liikkeitä pystytään seuraamaan kuvien perusteella karvanvaihtoaikaan.

Tutkimuksen avulla saadaan tärkeää tietoa norppien liikkumisesta, sosiaalisista suhteista ja määristä. Se auttaa suojelun kohdentamisessa.

Toinen Itä-Suomen yliopiston norppatutkimuksen työkalu ovat gps-paikantimet, joilla saadaan tarkempaa tietoa norppien liikkumisesta.

Niiden käyttöä on arvosteltu, koska toisinaan norppa on kuollut jäätyään lähettimestä kiinni kalaverkkoon.

– Nämä ovat yleisesti käytettyjä merinisäkkäillä, niistä pyritään tekemään sen kokoisia ja mallisia, että ne mahdollisimman vähän haittaisivat eläimiä, Niemi sanoo. 

– Mitä vaan ylimääräistä norpalle laitetaan, niin se saattaa olla sille riski.

Yliopiston on tarkoitus asentaa norpille lähettimiä vielä ensi keväänä.