Euroopan unioni hakee uutta suuntaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä. Kansalaisten turvallisuushuoliin vastaaminen on keskiössä, kun EU pohtii tulevaisuuttaan Britannian lähdön jälkeen.
Turvallisuuskysymykset olivat vahvasti esillä Saksan liittokansleri Angela Merkelin Euroopan-kiertueella viime viikolla. Seuraavan kerran EU-johtajat pohtivat unionin tulevaisuutta syyskuun puolivälissä Slovakiassa.
Suomi kannattaa EU:n turvallisuusyhteistyön tiivistämistä. Siihen pyritään esimerkiksi terrorismin torjunnassa, tiedustelutiedon vaihdossa ja ulkorajavalvonnassa.
Myös ajatus EU:n armeijasta on pulpahtanut jälleen pintaan. EU-eroon valmistautuva Britannia on ollut sen äänekkäin vastustaja.
– Meidän tulisi listata turvallisuus prioriteetiksemme ja alkaa rakentaa yhteistä eurooppalaista armeijaa, sanoi Unkarin pääministeri Viktor Orban perjantaina Varsovassa. Tshekin pääministeri Bohuslav Sobotka yhtyi näkemykseen.
Myös presidentti Sauli Niinistö on pitänyt ajatusta EU-armeijasta esillä. Idea ammutaan usein epärealistisena alas. EU:n sotilaalliset lihakset ovat olemattomat, ja valtaosa EU-maista kuuluu Natoon pitäen sitä ensisijaisena turvallisuutensa takaajana.
– Se (EU-armeija) on jonkinlainen EU-politiikan kummitus, joka aina tulee esiin. En näe, että sitä kautta voitaisiin edistää tätä keskustelua juurikaan, sanoo tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.
EU-pääkaupungeissa kuten Brysselissä ja Berliinissä puhutaan mieluummin "puolustusunionista". Se tarkoittaa, että halukkaiden EU-maiden puolustusvoimat voisivat lisätä vaikkapa yhteisiä materiaalihankintoja tai koordinoida puolustusbudjettejaan.