Kuntien valtionosuuksiin tulossa ennätysnousu – Kuntaliitossa sätitään hallitusta: "Jos tätä sanotaan historian suurimmaksi nousuksi, niin..."

Kunnissa menetettyjä osuuksia on paikattu velanotolla. Toimitusjohtaja Minna Karhunen toivoo, että ensi vuoden lisämiljardi katkaisisi kuntien velkaantumisen ja investointien lykkäämisen. 

– Viime vuonna otettiin juuri sen verran velkaa lisää kunnissa, mitä nyt palautettaisiin sinne kehykseen, kertoo Kuntaliiton Karhunen.

Kun kuntien saamat valtionosuudet ovat tänä vuonna olleet 8 383 miljoonaa euroa, niin ensi vuodelle laskelmat osoittavat 9 377 miljoonaa. 

Kuntaliiton mukaan kyse on siitä, että aikaisemmat sopimukset palautuvat voimaan ja varsinaista lisärahaa ei ole tulossa.

– Kilpailukykylainsäädäntöön tuli merkinnät, että nämä päättyy vuonna 2020. Kun lomarahaleikkaukset päättyy, niin samalla kunnille valtionavut palautuvat. Myös indeksijäädytykset on tehty hallituksen mittaiseksi taipaleeksi. 

Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,7 %) lisää valtionosuutta 187 milj. euroa

Historiallisen suuri nousu

Tämän vuoden tasoon verrattuna Kuntaliiton laskelma tarkoittaa 12 prosentin nousua ensi vuodelle. Liiton mukaan koskaan aiemmin ei kuntien valtionosuuksissa ole vastaavan suuruista lisäystä tapahtunut. Karhusen mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole lisätulo vaan rahojen palautus.

– Jos tätä sanotaan historian suurimmaksi nousuksi, niin sitten sitä 12 prosentin leikkausta voi sanoa historian suurimmaksi leikkaukseksi.

Nyt kuntatalolla toivotaan kovasti, että leikkauksia ei tehtäisi uudelleen.

– Nyt on tehtävä uudet leikkauspäätökset, jos miljardin palauttamista ei haluta toteuttaa kuntien tuloihin.

Väestökehitys heikentää kuntataloutta jatkossakin

Karhusen mukaan väestön vanheneminen pitää huolen siitä, että kuntatalous heikkenee tälläkin hallituskaudella, vaikka hintavat vaalilupaukset unohdettaisiin ja vaikka kunnat saisivat lisämiljardinsa.

– Miljardin verran vuoteen 2023 heikkenee kuntatalous edelleen, vaikka tämä kehys laitettaisiin kuntoon ja nythän tämä on merkinnyt vain kuntien velantoton kasvua.

"Kunnat ovat joutuneet koko ajan leikkaamaan palveluistaan"

Kuntaliiton mukaan viime vuosien kuntaleikkaukset näkyvät muun muassa suurempina luokkakokoina kouluissa ja sijaisten karsimisena vanhustenhoidossa.

– Ne näkyvät ihan jokaisen ihmisen arjessa, jotka kunnallisia palveluja tarvitsee. Kunnat ovat joutuneet koko ajan leikkaamaan palveluistaan, kun valtio on pienentänyt omaa rahoitusosuuttaan, että onnea vaan valtiolle, että valtio sai hetkellisesti pysäytettyä oman velkaantumisensa, mutta se on kyllä tehty kuntien kustannuksella.

Karhusen on vaikea nähdä, että valtionosuuksien leikkauksia jatkettaisiin.

– Ei ainakaan sen perusteella, kuinka paljon kunnille halutaan antaa lisää tehtäviä. 

Näistä miljardi koostuu

Peruspalvelujen valtionosuuden kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtuu erityisesti vuonna 2019 päättyneestä kilpailukykysopimuksesta, mutta taustalla on myös muita lakiin perustuvia muutoksia. Näin laskee Kuntaliitto:

• Kilpailukykysopimukseen sisältynyt lomarahojen leikkaus päättyy ja niin ikään siihen liittyvä valtionosuuden vähennys päättyy vuoteen 2019. Tämä leikkauksen poistuminen lisää valtionosuutta 315 milj. euroa vuonna 2020.
• Kilpailukykysopimuksesta johtuen kustannustenjaon tarkistuksen kautta valtionosuutta vähennetään osittain kahteen kertaan. Tämä kaksinkertainen kiky-leikkaus kompensoidaan kunnille yhtenä eränä vuonna 2020. Kompensaation myötä valtionosuus lisääntyy 237 milj. euroa vuonna 2020.
• Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämä määräaikainen vuosia 2016-2019 koskenut indeksikorotusten jäädytys päättyy vuoteen 2019. Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,7 %) lisää valtionosuutta 187 milj. euroa.
• Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2017 tietoihin) lisää valtionosuutta 101 milj. euroa vuonna 2020.
• Lisäksi valtionosuusjärjestelmän kautta maksetaan kunnille verotulomenetysten kompensaatioita 215 milj. euroa vuonna 2020. Valtionosuuden kautta kompensoitava euromäärä on yhtä suuri kuin veroperustemuutoksista johtuva kuntakohtainen verotulojen menetys, joten veromenetysten ja valtionosuuskompensaation nettovaikutus kuntatalouteen on +/-0.