Kuntaliitossa pelätään, että soteuudistuksen hintalappu pakottaa kuntia nostamaan veroprosenttejaan. Tämä tarkoittaisi kansalaisten verotuksen kiristymistä. Asiantuntijan mukaan edellisen hallituksen linja veronmaksajille neutraalista uudistuksesta uhkaa jäädä toteutumatta.
Soteuudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveyssektorin siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle kuihdutti suuren osan kuntien veropotista.
Nyt kuntakentällä eletään isojen veronkorotuspaineiden alla. Kuntaliitossa pelätään, että kansalaiset maksavat soteuudistusta korkeampina kuntaveroina.
Asiantuntija muistuttaa, että uudistuksen piti olla veronmaksajalle neutraali.
Pettikö hallitus tässä lupauksensa?
– Kesän 2021 lakipakettien hyväksymisen yhteydessä keskeinen periaate oli se, että veronmaksajan asema ei saa tässä uudistuksessa muuttua. Hyvinvointialueet sai sen lisärahan, mitä sinne kustannuksia siirtyi. Valtio ei laita mitään lisärahaa soteuudistukseen. Kuntatalous oli sitten se, joka otti vastaan kaikki ne hyökyaallot, joita soten siirtolaskelmista aiheutui, toteaa kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
Eli pitäisikö tässä tuntea olonsa huijatuksi?
– Usea kunta on kiristämässä verotustaan tulevina vuosina ja sehän vaikuttaa kansalaisten verorasitukseen.
Miltä näyttää tämän hetken korotusten tilanne?
– Yli 200 kunnassa nousi veroprosentti. Niistä päätösperäisiä on liki 90. Se on yllättävän iso määrä yhden vuoden veroprosentin korotukselle.
