Uuden rakennuslain tulkinta vaihtelee kunnittain pienissä rakennushankkeissa.
Osa kunnista vaatii rakennusluvan, jos esimerkiksi alle 30 neliöiseen pihasaunaan tulee katettu kuisti. Osa kunnista ei lupaa tällöin vaadi.
Asiantuntija moittii lainvalmistelua ja varoittaa korvausvastuista.
– Se on jälleen kerran mahalasku. Hämmästelen, että meillä on lainsäädännön valmistelun laatua pyritty parantamaan valtioneuvostossa toistakymmentä vuotta, niin edelleen tämmöisiä tulee ja ne menevät vielä eduskunnasta läpi, kommentoi Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Jos rakennus jää alle 30 neliön, tilanne on selvä, lupaa ei tarvita. Mutta kaikki muuttuu, jos vaikkapa 30 neliön pihasaunaan rakentaa katetun kuistin. Esimerkiksi Kiteellä siihen vaaditaan rakennuslupa.
– Me olemme tulkinneet sitä sillä tavalla, että me laskemme rakennuksessa olevat kerrosalaneliöt sekä mahdolliset katoksen pinta-alat sitten yhteen, että me katsomme niitä yhdessä olevia neliöitä, kertoo Kiteen kaupungin rakennustarkastaja Henri Asikainen.
Oikeudessa tavataan?
Toiset kunnat eivät edellytä kuistille rakennuslupaa. Rakentajia ja valvojia hämmentävä tulkintaero johtuu termeistä kerrosala, kokonaisala tai käyttöala. Ympäristöministeriö puhuu kerrosalasta.
– Rakennuksen neliöt ovat mielestäni kerrosalaneliöitä, mutta katoshan ei muodosta kerrosalaneliöitä, että siitä se tulee se tulkinnallisuus, että laissa puhutaan kuitenkin samalla termillä siitä koosta, toteaa Asikainen.
Ehkä kaikkein hämmentävintä on se, että lain tulkintaa halutaan tietoisesti testata oikeudessa.
– Ympäristöministeriöstä on heti, kun laki tuli voimaan, kehotettu tekemään rakennusviranomaisten rohkeita ratkaisuja, että saadaan oikeuskäytäntöä. Tämä jo kertoo, että lainvalmistelussa on menty pahasti pieleen, kritisoi Voutilainen.
Kysymys on myös rakentajien, valvojien ja kuntien oikeusturvasta. Jos lakia on tulkittu väärin, voidaan rakennus joutua purkamaan tai voi syntyä korvausvelvollisuus.