"Mitä tarkkarajaisempi ja selkeämpi laki, sitä vähemmän tarvitaan oikeuden päätöksiä siitä, miten jotakin lainkohtaa tulee soveltaa. Tämä laki ei ole sellainen."
– Uusi vammaispalvelulaki on hieman epämääräinen ja sisäisesti ristiriitainen ja kiirekin näkyy, toteaa johtaja Päivi Tryyki Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
Tryyki kritisoi lakisisältöä MTV Uutisille.
– Lakia on eri eduskuntakäsittelyjen aikana muokattu eri kohdista ja hieman eri suuntiin. Lopputulos on epäyhtenäinen. Kiirekin näkyy. Kustannusvaikutusten arviointi on myös puutteellinen.
Tryykin mukaan vammaispalvelulaki laadittiin alun perin liian laveaksi ja epätarkasti.
– Soveltamisalan rajaus ja muut tehdyt lisäykset eivät ole poistaneet tätä perusongelmaa. Tarvittaisiin ensin selkeä käsitteiden määritelmä ja sen jälkeen selkeät palvelut, joihin olisi selkeät kriteerit.
"Riskinä on se, että yhdenvertaisten palvelujen sijaan saadaankin jotakin ihan muuta"
Tryyki tarkoittaa sitä, että ensin pitäisi olla näkemys siitä, mille kohderyhmälle lakia tehdään eli mikä on vammaisuuden ja vammaispalvelua tarvitsevan henkilön määritelmä juuri tässä laissa ja sen jälkeen linjata se, mitä palveluita yhteiskunta haluaa ja voi tälle kohderyhmälle järjestää erityispalveluna täydentämään ensisijaisten lakien jo turvaamia palveluja.
– Näiden sijaan laissa on nyt palvelujen järjestämistä ajatellen paljon tarkentumattomia käsitteitä.
Tällaisiksi Tryyki nostaa esimerkiksi käsitteen sosiaalisesta toimintarajoiteesta. Lisäksi hän pitää palveluja epämääräisinä, kuten valmennuksena voidaan myöntää mukaan lähes mitä vain.
– Ilman yhteistä käsitteiden määrittelyä ja yhteistä ymmärrystä siitä, mitä uusilla palveluilla tarkoitetaan, riskinä on se, että valtakunnallisesti asiakkaille yhdenvertaisesti järjestettyjen palvelujen sijaan saadaankin jotakin ihan muuta.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Odotettavissa valituksia ja oikeuskäytäntöjä
Sosiaalipalveluissa tehdään aina palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella asiakas saa viranhaltijapäätöksen palvelusta. Asiakkaalla on oikeus valittaa saamastaan päätöksestä.
Mikäli hän ei ole tyytyväinen saamaansa päätökseen, hän voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen yksilöasioiden jaostolle.
– Päätöksen tehnyt viranhaltija voi harkintansa mukaan tehdä itseoikaisun tekemästään päätöksestä, mutta mikäli hän ei tee niin, asiakkaan oikaisuvaatimus etenee yksilöasioiden jaoston päätettäväksi.
Mikäli jaosto hylkää oikaisuvaatimuksen, asiakas voi valittaa jaoston tekemästä päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka sitten pyytää hyvinvointialueelta asian käsittelyssä tarvittavat dokumentit ja lausunnon, käsittelee asian ja ilmoittaa päätöksestään sekä valittajalle että hyvinvointialueelle.
– Ikävä kyllä monesti laintulkinta valtakunnallisestikin tarkentuu vasta oikeuskäytäntöjen kautta, mutta emme lähde arvailemaan minkä verran niitä tulevina vuosina tulee olemaan, summaa Tryyki.