Kun maailmalla kuohuu, MTV Uutisten uusi kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kertoo siitä suomalaisille: "Haluaisin olla Euroopan Mari Karppinen"

Eteläpohjalaisen jämerä mies ei ole ensimmäistä kertaa siellä, missä tapahtuu suuria. Kun nuori toimittaja oli ensimmäistä kertaa kirjeenvaihtajana Saksassa, Berliinin muuri murtui ja Euroopan suunta muuttui vuosikymmeniksi eteenpäin.

Nyt Euroopassa kuohuu jälleen. Brexit, äärioikeistolaisten liikkeiden nousu eri puolilla mannerta, pakolaisvirrat ja siirtolaisuus, Itä-Ukrainan konflikti, suurvaltasuhteiden jännittyminen sekä EU:n jäsenmaiden erimielisyydet ovat lyöneet leimansa viime vuosien tapahtumille.

Nämä aiheet nousevat varmasti esille, kun Piuhola aloittaa työnsä asemapaikkanaan Saksa.

Raportoi Berliinistä historiallisena päivänä

Heikki Piuhola on ollut monta kertaa keskellä historiallisia uutistapahtumia. Hän toimi MTV Uutisten Saksan kirjeenvaihtajana vuosina 1989-1991.

Tuolloin hän todisti tapahtumien keskipisteessä muun muassa Berliinin muurin murtumista. Tuota päivää ja yötä 9.11.1989 hän muistelee uransa ikimuistoisimpana uutistapahtumana.

– Se oli nuorelle toimittajalle unohtumaton hetki. Silloin tunsi olevansa keskellä maailmanhistoriaa. Siitä lähti melkoinen vyöry liikkeelle, joka johti lopulta Saksojen yhdistymiseen ja kylmän sodan päättymiseen.

Oli paikalla kuuluisassa tiedotustilaisuudessa

Piuhola oli paikalla kuuluisassa tiedotustilaisuudessa, jossa Itä-Saksaa hallineen SED-puolueen johtajiin kuulunut poliitikko Günter Schabowski ilmoitti puolivahingossa, että muuri avataan.

– Espanjalainen kirjeenvaihtaja kysyi, milloin raja aukeaa ja milloin itäsaksalaiset saavat passit. Tuli sellainen tunne, ettei Schabowski itsekään tiennyt, mitä hän sanoi sanoessaan, että se on mahdollista jo nyt. Monet pyörittelivät päätään.

– Kun tiedotustilaisuudesta lähdettiin, niin monet meistä naureskelivat, että tämä oli sitä Günterin tavallista retoriikkaa, jossa hän oli politbyroon jäsenenä varsin hyvä, Piuhola muistelee.

Oppositio ja demokratialiike oli vahvistunut pitkin syksyä esimerkiksi kirkkojen suojissa eri puolilla Itä-Saksaa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä oli paennut syksyn aikana länteen. Paine lännestä kasvoi päivä päivältä.

Schabowskin lausunto oli viimeinen signaali ihmisille. Tuona yönä valtavat kansanjoukot tungeksivat muurille ja raja-asemille katsomaan, olisiko Schabowskin lupaus totta. Sotilaat ja rajavartijat päästivät heidät rajan yli.

– Valtion johto ei ollut enää ajan tasalla. Suurimpia johtajia ei saatu edes kiinni vastaamaan kysymykseen, että avataanko raja nyt. Paine kasvoi ja lopulta rajamiehet vain avasivat rajan.

Yliopiston kielikurssi muuttui käytännön kielikurssiksi

Yli 30 vuoden uran tv-työssä MTV Uutisissa tehnyt Piuhola palaa kirjeenvaihtajan tehtäviin MTV Uutisten television uutispäällikön paikalta. Siinä hän on ollut pian seitsemän vuotta.

Sitä ennen hän on toiminut myös muun muassa uutisankkurina, toimituspäällikkönä ja uutispäätoimittajana.

Piuhola on pitkään ollut kiinnostunut erityisesti Saksasta. Tätä kautta hän päätyi ensimmäisen kerran MTV Uutisten Saksan kirjeenvaihtajaksi vuonna 1989.

– Jollakin Saksan-matkalla, kun olin ollut MTV Uutisissa jo pitkään, totesin, että olisi aika hienoa päästä kirjeenvaihtajaksi. Muutin kesällä 89 Saksaan ja menin Mainzin yliopistoon opiskelemaan kesäksi kieltä.

Kieliopinnot muuttivat muotaan yllättäen keskellä kesää, maailmanpolitiikka puuttui peliin.

– Kesällä tulivat ensimmäiset uutiset siitä, että itäsaksalaiset lähtevät DDR:stä Unkarin ja Tšekkoslovakian kautta kohti länttä. Toimituksesta soitettiin, että voitko mennä Budapestiin näitä itäsaksalaisia vastaan, vaikka suunnitelmissa olikin aloittaa kirjeenvaihtajan työt vasta syksyllä.

– Silloin yliopiston kielikurssi muuttui nopeasti käytännön kielikurssiksi itäsaksalaisten pakolaisten kanssa budapestiläisen kirkon pihalla, Piuhola muistelee.

Valokuvaus vei toimittajaksi

58-vuotias Heikki Piuhola on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Isostakyröstä. Hän kiinnostui journalismista lukiossa, jossa hän teki koululehteä.

Ammattitoimittajan töihin hän tuli ensimmäisen kerran valokuvauksen kautta. Hän sai ensimmäisen alan kesätyönsä mentyään itse Ilkan päätoimittajan puheille.

– Harrastin valokuvausta ja vedin kuvauskerhoa. Osallistuin 15-16-vuotiaana joihinkin kuvauskilpailuihinkin. Tarvitsin kesätöitä ja menin esittelemään itseni päätoimittajalle ja sanoin tarvitsevani kesätöitä. Pääsin toimitukseen kesäkuvaajaksi.

Hänelle tuli nopeasti tunne, että pelkkä kuvaaminen ei riittänyt.

– Seuraavana kesänä sanoin, että haluaisin myös kirjoittaa kuviini juttuja. En sano, että toimittajat olisivat pilanneet hyviä kuvia, mutta joskus tuntui siltä, että olisin itsekin voinut kirjoittaa niihin kuviin vetävämpiä juttuja. Pelkkä kuvaaminen ei riittänyt, vaikka se onkin aina ollut minulle tärkeää.

Piuhola jäi sille tielleen. Hän lähti parin Ilkassa vietetyn kesän jälkeen opiskelemaan Tampereen yliopistoon. Hän oli opiskelujen ohessa töissä Ilkassa ja Apu-lehdessä Helsingissä.

MTV Uutisten uransa Piuhola aloitti vuonna 1983 kesätoimittajana. Hän on työskennellyt pääosan urastaan MTV:llä, mutta useita vuosia myös Ylen ajankohtaistoimituksessa.

"Haluaisin olla Euroopan Mari Karppinen"

Piuholan ei tarvitse kauaa miettiä, kun kysytään, ketkä ovat hänen esikuviaan kirjeenvaihtajina.

– Kun menin nuorena kirjeenvaihtajana Saksaan, esikuviani olivat Erkki Toivanen, Lontoo ja Erkki Karjalainen, Bonn. Karjalaisen tapasinkin yhteisillä juttumatkoilla muutamaan otteeseen kirjeenvaihtajakaudellani.

Nyttemmin edesmenneet Toivanen ja Karjalainen työskentelivät Yleisradiolle. Tämänpäivän esikuvista Piuhola mainitsee MTV Uutisten kirjeenvaihtajia

– Helena Petäistö on mahtava Eurooppa-asiantuntija. Edeltäjäni Tapio Nurminen on pian 20 vuotta tulkinnut Eurooppaa suomalaisille.

Aivan erityisellä lämmöllä Piuhola puhuu legendaarisen uran MTV Uutisissa tehneestä Kari Lumikerosta, joka on Piuholalle paitsi työtoveri, mutta myös opettaja.

– Kari Lumikero on hyvä ystäväni ja mentorini. Hän koulutti minut videojournalismiin, kuvaamaan ja editoimaan omat uutisjuttuni. Hän on ollut yksi esikuvani.

– Karin asenne työhön ja uutisaiheisiin koko skaalalla johtavan poliitikon haastattelusta kaikista köyhimmän pakolaisen karun tarinan kertomiseen, siinä on paljon hyviä esimerkkejä siitä, miten meidän kaikki pitäisi suhtautua tietyllä intohimolla työtehtäviimme.

Piuhola antaa tunnustusta myös MTV Uutisten nykyisellä Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajalle Mari Karppiselle.

– Mari Karppinen on mahtava esimerkki hyvästä, ahkerasta ja monipuolisesta kirjeenvaihtajasta. Hän pystyy haastattelemaan Donald Trumpia hänen ovaalitoimistossaan ja seuraavana päivänä ampaisemaan Amerikan takamaille haastattelemaan köyhistä köyhimpiä tai surkeassa tilanteessa eläviä huumeidenkäyttäjiä. Haluaisin olla tavallaan se "Euroopan Mari Karppinen".

Kirjeenvaihtajan työ on yksinäistä puurtamista

Kirjeenvaihtajan työ on kiehtovaa ja haastavaa, mutta kovin erilaista kuin uutispäällikön työ, Piuhola sanoo.

– Se on aika paljon yksinäistä puurtamista, eikä siinä ole työyhteisöä ympärillä. Työyhteisö on ne aiheet, haastateltavat ja vieraat. Kirjeenvaihtajana on tietysti koko ajan töissä. Koko ajan on tutka päällä siitä, mikä olisi mielenkiintoista, mitä pitäisi tarjota kotitoimitukseen.

Piuhola sanoo, että MTV:n kirjeenvaihtajan muutos ei tule näkymään paljon katsojalle, sillä uutistapahtumat joka tapauksessa sanelevat suurelta osin sen, mitä tehdään.

– Totta kai jokainen tuo omia aiheitaan ja kiinnostuksen kohteitaan, mutta Euroopan maat ja tapahtumat kyllä pitkälle sanelevat sen uutisagendan, jota tarjotaan kotitoimitukseen.

EU etsii itseään

Maailmanpolitiikka ja Eurooppa siinä mukana on ollut viime vuosina ollut suuressa myllerryksessä.

Piuhola arvelee, että muutokset tulevat myös jatkumaan ja tuovat uusia suuria kysymyksiä ratkottavaksi. Piuholaa huolettaa erityisesti EU:n rakoilu liitoksistaan, kun jäsenmaat vetävät yhteisten kantojen sijaan eri suuntiin.

– Jos Euroopan unionin hajautumiskehitys jatkuu, se tuo taatusti omia haasteitaan. EU on kuitenkin maailman suurin monikansallinen kokeilu. Pelikenttä maailmanpolitiikassa ja Euroopan sisällä muuttuu.

– Jää nähtäväksi, lisääkö brittien lähtö EU:sta lähtöhaluja joissakin muissa maissa. Entä mikä tulee olemaan pohjoismaiden rooli? Mikä on Suomen rooli muuttuvassa Euroopassa? Syntyykö jokin viiden-kuuden maan Ydin-Eurooppa, johon suhteessa Suomen on asemoitava itsensä? 

Äärikansallismielisyys huolettaa

Muutokset saattavat alkavalla vuosikymmenellä olla Piuholan mukaan jopa yhtä suuria kuin se muutos, joka lähti vuonna 1989 liikkeelle.

– Seuraavien vuosien aikana on näkyvissä erittäin suuria muutoksia, yhtä suuria, kuin silloin 1989. Silloin Eurooppa asemoitiin uuteen asentoon ja nyt tuntuu vähän siltä, että elämme nyt aikaa, jolloin Eurooppa joutuu hakemaan sisältään uudenalaisen pelitilanteen ja uudenlaiset suhteet.  Mitä siinä tapahtuu ja miten se tapahtuu? Se on mielestäni journalistille äärimmäisen mielenkiintoista seurattavaa.

Lähes jokaisessa Euroopan maassa on viimeistään tällä vuosikymmenellä noussut oikeistopopulistisia tai äärikansallismielisiä poliittisia liikkeitä. Äärikansallismielisyys huolettaa Piuholaa.

– Valitettavasti äärikansallismieliset purot, joista on jo merkkejä nähtävissä useissa maissa, tulevat vain voimistumaan. Se ei ole mielestäni Euroopalle mikään hyvä asia.

Maahanmuutto ja pakolaistilanne säilyvät varmasti uutisaiheena myös lähivuosina.

– Eurooppaan hakeutuvien maahanmuuttajien tilanne on nyt tilapäisesti hallinnassa, mutta paine on yhä suuri. Näitäkin juttuaiheita varmasti tulee tulevaisuudessa.

Rakastaa liikkumista ja Etelä-Saksan Alppeja

Heikki Piuhola on myös vapaa-ajallaan suuri Saksan ystävä. Hän asuu suurimman osan vuotta Baijerin huikeissa alppimaisemissa aivan Itävallan rajan kupeessa, Berchtesgadenissa. Siellä hänen vaimonsa pitää majataloa, jossa myös Heikki auttaa siivoustöissä ja talonmiehenä vapaapäivinään.

– Voi olla, että jatkossa vaimoni ei voi laskea yhtä paljon sen varaan, että olisin käytettävissä yhtä paljon.

Berchtesgaden sijaitsee erinomaisella paikalla myös kirjeenvaihtajan työn kannalta.

– Se on keskeisellä paikalla Euroopassa, josta on aika hyvät kulkuyhteydet eri puolille maanosaa, oli sitten kyseessä Lontoo, Bryssel, Varsova, Budapest tai Tirana.

Paras paikka ulkoilla

Heikki Piuhola harrastaa monenlaista liikuntaa ja ulkoilua. Berchtesgadenia parempaa paikkaa ulkoliikunnalle on Piuholan mukaan vaikeaa keksiä.

– Se oli varmasti yksi tärkein syy, miksi muutimme seitsemän vuotta sitten alppialueelle. Asumme yhden Euroopan kauneimman kansallispuiston reunalla.

– Vaeltaminen, patikointi, kiipeily, maastopyöräily, hiihto ja vuorihiihto ovat minulle melonnan lisäksi tosi tärkeitä harrastuksia. Toivottavasti uudessakin tehtävässä aikaa jää sen verran, etteivät nämä minulle rakkaat harrastukset kokonaan jää, Piuhola toivoo.