Kun juominen jää päälle – lomilta töihin palaavat päihdeongelmaiset työllistävät auttavaa puhelinta

Helsingin Kalliossa sijaitsevaan toimistohuoneeseen soitetaan silloin, kun päihdeongelmasta ei enää omin avuin tunnuta pääsevän eroon. Ilmaisen päihdeneuvonnan tarkoituksena on kuunnella soittajaa ja tarvittaessa neuvoa tätä oikeiden palveluiden ääreen.

– Viime vuonna on tullut noin 5000 puhelua ja tänä vuonna ollaan suunnilleen samoissa lukemissa jo tällä hetkellä vuotta, kertoo Helsingin Diakonissalaitoksen valtakunnallista päihdeneuvontaprojektia johtava Robert Koski.

Useimmiten soittaja on alkoholiongelmainen. Kaikkiaan päihdeongelmaiset ovat soittaneet itse puhelimeen noin puolet kaikista puheluista. Päihdeongelmaisen omaiset taas soittavat seuraavaksi eniten.

Luvut ovat suuria, joka yhtäältä kertoo apua tarvitsevien määrästä, mutta myös siitä, että palvelun markkinointi on onnistunut ja ihmiset tietävät, mistä etsivät apua. 

Tämän vuoden toinen sesonkikausi on kuitenkin vasta alkamaisillaan.

– Lomakauden jälkeen on tällainen pieni piikki havaittavissa, että puheluita tulee enemmän kuin muuna aikana, Koski sanoo.

Alkoholi kuuluu suomalaisen kesään

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) julkaisema tilasto kertoo, että suomalaisten alkoholinkulutus jatkoi laskemistaan jälleen vuonna 2015. 

Alkoholijuomien kokonaiskulutus noin 11 litraa sataprosenttista alkoholia yli 15-vuotiasta asukasta kohti.

Alkoholin kulutus kuitenkin kulminoituu lomatissutteluun. Esimerkiksi olutta myydään kaksinkertainen määrä kesäkuussa verrattuna tammikuuhun. 

– Loma on ehkä sellainen yksi riskitekijä lisää, sellainen yksilöllinen riskitekijä, jolloin huomaamatta alkoholin juomamäärät kasvavat, sanoo ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt ry:n suunnittelija Timo Glad.

Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija kertoo, että ensimmäinen hälyttävä signaali on, jos alkoholin juomisesta tulee päivittäistä.

– Meidän kehomme vaan tottuvat siihen suurempaan alkoholimäärään ja sitten se saattaa olla, että joillakin ihmisillä se jää päälle myös normaaliin arkeen palatessa, Glad sanoo.

Anonyymiys puhelinpalvelun valttina

Päihdeneuvonnan auttavan puhelimen projektipäällikkö Robert Koski pitää päihdeongelmaiseksi leimautumista myös kynnyskysymyksenä hoitoon hakeutumiselle. 

– Jos ihminen hakeutuu julkisen palvelun piiriin, niin sinne jonkinlainen merkintä aina jää ja ihmiset tätä pyrkivät usein välttämään, Koski sanoo. 

– Se mahdollisesti vähentää sitten sitä, että ihmiset hakevat sitä apua ajoissa, Koski jatkaa.

Päihdeneuvontapalvelu on anonyymi ja sieltä myös ohjataan edelleen anonyymien palveluiden ääreen.

– Toivon, että saisimme ohjattua leimautumista pelkäävät ihmiset palveluiden piiriin, jotka ovat luonteeltaan anonyymeja jo lähtökohdiltaan. Tietysti ensisijaisesti toivoisin, että ihmiset joilla on päihdeongelma pääsisivät hakeutumaan avun piiriin ja saisivat siihen omaan ongelmaansa oikeanlaista tukea ja apua, Koski päättää.