Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan ja Suomen yleisestä taloudesta ovat kohentuneet tammikuussa jonkin verran.
Parannusta on tapahtunut sekä joulukuuhun että vuoden takaiseen verrattuna.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli tammikuussa –9,1, kun se oli joulukuussa –13,3. Viime vuoden tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon –12,7.
Arvio oman talouden nykytilasta oli edelleen hyvin heikko, mutta odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua muuttui valoisaksi. Odotus Suomen taloudesta oli kuitenkin melko pessimistinen.
– Kysymme talouteen liittyviä odotuksia vuosi eteenpäin, joten kuluttajat selvästikin ennakoivat, että esimerkiksi korot ja hintojen nousu tai Suomen talouden tila ehtivät viimeistään sinä aikana muuttua nykyistä suotuisammiksi, Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo toteaa tiedotteessa.
– Palkatkin ovat hieman nousussa ja verotus joillekin kevenemässä. Lisäksi näin vuoden alussa saattaa helposti esiintyä pientä ylimääräistä toiveikkuutta myös talousasioihin liittyen. Kaikkiaan luottamus on kuitenkin yhä hyvin heikkoa
Lue myös: OP: Suomen talous junnaa vielä tänä vuonna paikallaan
Nuoret optimistisempia tulevaisuuden suhteen
Tilastokeskus kertoo myös, että talousluottamus oli vahvinta pääkaupunkiseudulla ja heikointa taas muualla Etelä-Suomessa. Optimistisimpia olivat ylemmät toimihenkilöt, kun kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset.
Kangassalon mukaan pääkaupunkiseudulla luottamus on pääsääntöisesti vahvempi ja odotukset valoisammat kuin muualla. Ero on selvä etenkin Itä-Suomeen verrattuna.
– Eroa selittävät koulutuksen, sosioekonomisen aseman, työllisyyden ja tulojen kaltaiset taustatekijät. Nämä asiat ovat Helsingin seudulla muuta maata ja maaseutua paremmalla mallilla. Lisäksi pääkaupunkiseudulla asuu enemmän nuoria, jotka perinteisesti ovat optimistisempia talouden ja yleensäkin tulevaisuuden suhteen.
Kestotavaroiden hankinta-aikeet vähäisiä
Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan olivat kyselyn mukaan tammikuussa edelleen erittäin vähäisiä. Ostoaikeet lisääntyivät silti aavistuksen sekä joulukuuhun että vuoden takaiseen verrattuna. Asunnon ostoaikeet sen sijaan vähenivät tammikuussa entisestään, ja asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 10 prosenttia kuluttajista.
Kangassalo muistuttaa, että asunnon ostoaikeita ja asuntokauppaa oli paljon koronavuosina. Sitten lainakorot alkoivat nousta, kuluttajien rahatilanne ja ostovoima heikkenivät ja epävarmuus taloudesta lisääntyi, minkä seurauksena asuntoinnostus vaimeni pari vuotta sitten.
– Viime vuoden lopulla aikeissa oli hetken pientä nousuvirettä – ilmeisesti, koska ensiasunnon ostajilla oli viimeiset hetket tehdä kaupat ilman varainsiirtoveroa. Tammikuussa asunnonhankintaan vaikuttavia myönteisiä tekijöitä ei ehtinyt tulla esiin, joten lähes ennätysvähäiset ostoaikeet eivät ole mikään ihme.
Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen vastasi 1.–18. tammikuuta 1 290 Suomessa asuvaa ihmistä.
Lue myös: IMF nosti maailmantalouden kasvuennustettaan tälle vuodelle 3,1 prosenttiin – euroalueen kasvuennustetta laskettiin
Yritysten suhdanneodotukset yhä alavireisiä
Suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat sitä vastoin edelleen kriisiaikojen tasolla, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tammikuun suhdannebarometristä.
Yritysten suhdanneodotukset taas ovat nousseet viime syksystä, mutta EK:n mukaan ne ovat yhä selvästi alarekisterissä.
– Tuoreet tiedot vahvistavat sitä kuvaa, että alkuvuodesta tulee hyvin hankala. Lähikuukausien aikana työllisyys vähenee ja yritysten kannattavuus heikkenee, kun kysyntää ei ole, arvioi johtaja Sami Pakarinen EK:n tiedotteessa.
– Positiivista kuitenkin on, että tuotannon ei odoteta supistuvan. Onneksi suhdannenäkymät viittaavat myös siihen, että loppuvuodesta tilanne voi lähteä korjaantumaan.
EK kertoo, että palvelualat ovat kannatelleet taloutta ja etenkin työllisyyttä viime kuukausien aikana. Rakennus- ja teollisuusyritysten tuotanto on kuitenkin vähentynyt, ja odotukset tuleville kuukausille ovat synkät. Kehitystä varjostavat valmiiden myymättömien asuntojen suuri määrä ja teollisuuden tilauskirjojen ohentuminen.
– Uudisasuntorakentamisen tilanne on viimeksi ollut yhtä huono 1940-luvulla. Kasvanut tarjonta ja nopeasti kohonneet korot ovat vähentäneet uudisasuntojen kysyntää. Nopea korkojen nousu heijastuu myös muilla toimialoilla investointeihin ja varastoihin, Pakarinen kuvailee.
EK:n suhdannetiedusteluun vastasi tammikuussa 1 256 yritystä, joilla on Suomessa noin 280 000 työntekijää.