Miten EU:lle käy koronakriisissä? Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin vastasivat Kultarannassa: "Kaikkien pitää pystyä tulemaan vastaan"

Kultaranta-keskustelu huipentui presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen pohdintoihin siitä, miten maailma makaa akuutin kriisin jälkeen. Isoon rooliin keskustelussa nousi EU.

Kansalaiset saivat lähettää keskusteluihin omia kysymyksiään. Kansalaisia kiinnosti erityisesti EU:n selviytyminen kriisistä.

Ranska ja Saksa ovat hiljattain ehdottaneet 500 miljardin euron elpymisrahastoa EU-budjetin yhteyteen talouden uudelleenkäynnistämiseksi. Jäsenmailla on ollut hyvin erilaisia näkemyksiä asiasta.

Niinistöltä, Marinilta ja Vanhaselta kysyttiin, mihin leiriin Suomi kuuluu. Marinin mukaan ei pidä keskittyä siihen, missä seurassa Suomi on.

–  Suomi pyrkii olemaan ennen muuta rakentava yhteistyökykyinen toimija EU:ssa ja pitää tietenkin ymmärtää se, että kun puhutaan isoista kysymyksistä, jäsenmailla on erilaisia tulokulmia, ja jotta voimme löytää yhteisiä ratkaisuita, kaikkien pitää kyetä tulemaan vastaan, Marin sanoi.

Hänen mukaansa jäsenmailla pitää olla rakentavaa otetta, jotta asiat myös ratkeavat.

"EU:n tulevaisuuden ratkaisee se, miten se selviää kriisistä"

Vanhanen muistutti, että Suomi on aina pitänyt kiinni siitä, että unionin sisälle ei pääse syntymään ryhmittymiä. Hänen mukaansa on hyvä pohtia myös sitä, mikä on kansallisvaltion ja unionin välinen työnjako. Hänen mukaansa huoltovarmuuteen ja talouteen liittyvät kysymykset ovat esimerkkejä siitä, että molempia tarvitaan.

Niinistö on jo aikaisemmin nostanut esille huolensa Yhdysvaltojen ja Kiinan välien kiristymisestä. Vanhanen lisäsi, että jos unioni on toimintakykyinen, se kestää paljon paremmin Kiinan ja Yhdysvaltojen kiristyneen tilanteen.

Ennen Marinin, Niinistön ja Vanhasen yhteiskeskustelua paikalla oli myös EU-komissaari Jutta Urpilainen. Hän sanoi, että EU menee aina kriisien kautta eteenpäin.

– Jos katsoo taaksepäin, kriisi pakottaa jäsenvaltiot löytämään sen pienimmänkin yhteisen nimittäjän, jonka kautta se kompromissi rakentuu ja integraatiossa mennään eteenpäin.

Urpilaisen mukaan EU:n tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, miten talouden elpyminen Euroopassa hoidetaan koronakriisissä.

– Jos pystymme ratkaisemaan sen yhteisesti, uskon, että se tulee vahvistamaan luottamusta ja sitä kautta yhtenäisyyttä Euroopan unionissa. Urpilainen uskoo, että viime kädessä ratkaisevaa on, kokevatko kansalaiset, että EU tuo lisäarvoa heidän elämäänsä ja yhteiskuntien toimivuuteen.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja