Presidentti Niinistö ydinaseiden käytön riskistä: "Jos atomiaseet alkavat puhua – se merkitsee loppua"

Tilaisuus alkaa kello 10 presidentin alustuksella ja sen jälkeen vuorossa on keskustelua politiikan toimittajien yhdistyksen jäsenten kanssa.

Niinistön alustus: Ukrainaa ja puolustusta

Presidentin alustus alkaa Ukrainan tilanteella.

Puolustusasemiin kaivautuneen Venäjän pois ajaminen on Niinistön näkemyksen mukaan varsin vaativaa eli sodankäynti jatkuu. Nato-maa Romaniaan osuneet dronen kappaleet kertovat kauhun balanssista. Pienetkin asiat voivat muuttaa asioita.

Niinistö kertoo myös, että Euroopan rooli Natossa ja kyky puolustautua korostuu. Niinistö toteaa, että Eurooppa ei voi tukeutua vain Yhdysvaltoihin.

Katso Niinistön kommentit Ukrainan sodasta jutun alussa olevalta videolta.

Niinistö Koraanin polttamisista: "Pehmeänkin on osattava olla kova"

Niinistö kommentoi myös Ruotsissa tapahtuneita Koraanin polttamisia. 

Hän katsoo, että Koraaneja on poltettu Ruotsissa ainakin osittain provokaatiotarkoituksessa. Tästä provokaatiosta on myös provosoiduttu erityisesti muslimimaailmassa. Niinistö esitti kysymyksen, kuinka oikeudelisuutta ja suvaitsevaisuutta vaaliva yhteiskunta suojautuu, jos se joutuu oikeudettoman toiminnan kohteeksi. Hän ennakoi, että tästä dilemmasta käydään jatkossa yhä enemmän keskusteluja.

– Pehmeänkin on osattava olla kova. Muuten pehmeä sulaa, hän sanoo.

Hän päätti alustuksensa pohdintoihin BRICS-maiden määrän kasvusta, Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian maiden roolista maailmanpolitiikassa ja näiden valtasuhteiden muutoksista.

Toimittajat kysyivät Prigozhinin kohtalosta

Niinistön alustuksen päätyttyä toimittajat saivat mahdollisuuden kysyä presidentiltä ajankohtaisista aiheista. Häneltä kysyttiin, mitä hän ajattelee palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhinin kapinasta ja tämän kohtalosta. Prigozhin kuoli lento-onnettomuudessa, jonka taustoja yhä selvitetään.

Niinistö kertoo, että kapina, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, yllätti hänet ja jatkaa, että on vaikea sanoa, oliko kyseessä laajempi hanke.

Niinistö sanoo, että Ukraina-tuen pitkäjänteistäminen on vaikeaa, sillä puolustusteollisuus ei pysty tuottamaan tarpeeksi nopeasti, jos tarkoituksenamme olisi hankkia jotain antaaksemme sen Ukrainalle. Suomi on siis tähän asti antanut Suomella jo valmiiksi olevaa tavaraa.

"Atomiaseet merkitsevät loppua"

Presidentin mukaan sodan eskalaation vaaraa ei pidä vähätellä, kun häneltä kysyttiin Romanian drone-tapauksen vaikutuksista.

– Se riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava. Kyllä se merkitsee loppua, Niinistö toteaa tilanteiden kärjistymisestä. 

Hän sanoo, ettei viittaa lausunnollaan riskin ajankohtaan, vaan siihen, miten suuri riski atomiaseiden käyttö on maailmalle. Presidentin mukaan ydinaseiden käytön mahdollisuus on otettava huomioon, vaikka konkreettista uhkaa ei olekaan.

Niinistöltä kysyttiin myös, miten Nato-rajaan, jota Suomikin edustaa, on suhtauduttava nykyään.

– Periaatteeni on aina ollut se, että jos tontille tullaan, niin sitten vastataan. Välittömästi, ja vastataan sitten samalla tavoin, kuten sille tontille on yritetty tulla, hän sanoo.

Niinistö sanoo, että Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin sanoma koko Nato-alueen puolustamisesta on ollut hyvin vakuuttava. Hänen mukaansa se herättää tunteen, että turvallisuutemme on maksimoitu niin korkealle kuin se voi nyt olla. Niinistö otti jälleen esiin Euroopan maiden oman vastuun puolustuksesta.

Niinistö ei huomaa rasismikohun vaikuttaneen maakuvaan

Suomen maakuva ulkomailla on noussut julkiseen keskusteluun kesän rasismikohujen myötä.

Presidentti sanoo, että Suomen maakuvan mahdolliset muutokset eivät ole tulleet esiin hänen omien kontaktiensa kanssa käydyissä keskusteluissa. 

Presidentti varoittaa velkaantumisen vaarasta. Hän sanoo, että julkisen talouden on oltava kestävä.

Hän pohtii myös sitä, millaisen viestin kotitaloudet ovat saaneet omaan velanottoonsa. Presidentin mukaan nyt törmätään siihen, että talouden totuudet eivät muuttuneet.

– Kovasti olisi toivottu, että boomerit ovat väärässä, mutta näin ei tainnutkaan olla.

Niinistö: Erdogan halusi syödä kakun Nato-asiassa kahteen kertaan

Presidentti Niinistö arvioi, että Turkin presidentti Erdogan miellytti yhtä aikaa monenlaisia turkkilaisia vaalikampanjansa aikana Nato-ratkaisuissaan: Ruotsille suuttuneita jättämällä Ruotsin ulos Natosta ja länsiyhteistyömielisiä ottamalla Suomen sisään. 

Presidentin mukaan F-16-hävittäjät eivät tuolloin liittyneet Nato-hyväksyntään, mutta hän ei osaa sanoa liittyvätkö nyt Ruotsin kohdalla. Yhdysvallat hyväksyi keväällä Turkin F-16-hävittäjien modernisointikaupat.

– Vilnan kokouksessa annettiin lupauksia, joista Turkin on vaikea peruuttaa.

Niinistöltä kysyttiin, uskooko hän, että Suomen seuraava presidentti tulee koskaan tapaamaan Venäjän presidentin kanssa.

Niinistö sanoo, että Suomen presidentin pitää harjoittaa ulkopolitiikkaa joka suuntaan. Hän sanoo toivovansa, että ulkopolitiikkaa voidaan harjoittaa myös Venäjän suuntaan. Hän muistuttaa, että Suomella on paljon yhteistä Venäjän kanssa, ja erilaisissa asioissa tehdään yhteistyötä.

Kiitos kaikille seuraamisesta, tilaisuus on päättynyt. Politiikan toimittajien yhdistyksen puheenjohtaja HS:n Robert Sundman kiittää tapaamisesta ja toivottaa energiaa syksyyn. Niinistö ei kommentoinut tilaisuudessa jatkosuunnitelmiaan kautensa päättymisen jälkeen. Presidentti toivotti toimittajille puhtia ja tarmoa, "jotta totuus tiedettäisiin laajemminkin."

Väliotsikkoa tarkennettu 7.9. kello 12.28: Niinistö ei ole huomannut rasismikohun vaikuttaneen maakuvaan.