Stubb ja Haavisto valmiita sysäämään väkivaltaisesti maahan pyrkivät takaisin Venäjälle

Vasemmistoliiton Li Andersson huomautti, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on hyväksynyt pushbackin rajalla ainoastaan tietyissä tapauksissa.

– Vain, jos jossain lähettyvillä on virallinen rajanylityspiste, jossa samoilla hakijoilla olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Mikäli Suomi ei toimisi näin, niin me rikkoisimme hyvin todennäköisesti Euroopan ihmisoikeussopimusta. Andersson sanoi.

Hän totesi pitävänsä parempana, että Suomella olisi itärajalla auki vähintään yksi rajanylityspiste.

Presidentinvaalien kannatusmittausten kaksi kärkinimeä eli kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto olisivat molemmat valmiita käyttämään voimatoimia, jos kevään tullen itärajan yli alkaa pyrkiä väkivaltaa käyttäviä rajan yli pyrkiviä ihmisiä. He ottivat asiaan kantaa Helsingin Sanomien presidentinvaalitentissä.Lehtikuva

Lue myös: Huiman moni on käynyt jo vaaliuurnilla – osa haluaa seurata vielä viimeisetkin väittelyt ja gallupit

Haavisto: Suomen tulitaukokanta oli virhe

Laajasti ulkopoliittisia aiheita käsitelleeseen vaalitenttiin osallistuneet presidenttiehdokkaat ovat valmiita tukemaan kahden valtion ratkaisua Lähi-idässä, paitsi Halla-aho.

Haavisto katsoi, että Suomi teki YK-äänestyksessä virheen, kun se ei tukenut humanitaarista tulitaukoa vaatinutta päätöslauselmaa.

–  Meidän olisi pitänyt olla jo alusta asti humanitaarisen tulitauon puolella.

Haaviston mielestä nykyinen tilanne antaa kuitenkin myös mahdollisuuden puhua kahden valtion mallista. Suomen pitäisi aktivoitua asiassa, hän sanoi.

–  Nyt on se hetki, jolla voitaisiin tätä palestiinalaisvaltiota lähteä perustamaan.

Presidenttiehdokkaat Jussi Halla-aho (ps.) ja Alexander Stubb (kok.) ennen Helsingin Sanomien ja Nelosen presidentinvaalitenttiä Kattilahallissa.Lehtikuva

Muista katsoa MTV:n Presidenttitentti keskiviikkona kello 20–22 MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa.

Jussi Halla-aho sanoi pitävänsä kahden valtion ratkaisua epärealistisena tavoitteena sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.

–  Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa on 700  000 Israelin kansalaista siirtokunnissa, joita kansainvälinen yhteisö ehkä pitää laittomina, mutta joita Israel ei tule sieltä evakuoimaan. Ja koska Israel ei tule evakuoimaan niitä, niin on hyvin vaikea nähdä elinkelpoista omaa aluettaan hallitsevaa palestiinalaisvaltiota, Halla-aho sanoi.

Israelin sotatoimista Gazassa SDP:n Jutta Urpilainen totesi, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään. Urpilainen näki kuitenkin uskottavuusongelman siinä, että EU-maat ja muut länsimaat ovat voimakkaasti tuominneet Venäjän tavan käyttää esimerkiksi ruokaa sodankäynnin välineenä.

–  Mutta kun Israel nyt Gazassa on käyttänyt ruokaa, vettä ja sähköä sodan käynnin välineenä, niin me emme ole samassa määrin tuominneet Israelia.

Ja tässä mielestäni on aito uskottavuusongelma, Urpilainen kritisoi.

Halla-ahon mielestä Israelin ja Venäjän toimintaa ei voida verrata. Hän muistutti, että Hamas on pommittanut Etelä-Israelia jo vuodesta 2005.

–  Eli siitä lähtien, kun Israel vetäytyi yksipuolisesti Gazasta. Ja Hamasin sodankäyntitapa on se, että se sijoittaa sotilaallista infrastruktuuriaan siviilikohteiden keskelle, pyrkii siihen, että Israelin toimista aiheutuisi siviiliuhreja, joita voidaan käyttää sitten kansainvälisesti Israelia vastaan.

Li Anderssonin mukaan humanitaarinen kriisi on niin vakava, että kansainvälinen yhteisön pitää reagoida ja pitää vaatia Israelilta, että se sallii humanitaarisen avun toimittamisen. Suomen tulee myös voimakkaasti asettua tulitaukovaatimuksen taakse, Andersson sanoi.

Presidenttiehdokkaat Mika Aaltola (sit.), Li Andersson (vas.), Pekka Haavisto (vihreiden tukema) ja Jussi Halla-aho (ps.) Helsingin Sanomien ja Nelosen presidentinvaalitentissä Helsingissä.Lehtikuva

Perussuomalaiset heräilevät

Ehdokkaat kommentoivat myös Helsingin Sanomien maanantaina julkaisemaa mielipidemittausta, joka kertoi Halla-ahon nousseen aivan Stubbin ja Haaviston kannoille.

Halla-aholle mitattiin 18 prosentin kannatus, kun kärkikaksikolle saatiin 22 ja 20 prosentin kannatus. Halla-ahon mukaan hänen kannatuksensa nousu oli odotettu ilmiö.

–  On varsin tavallinen ilmiö, että perussuomalaisten kannattajat aktivoituvat vasta lähempänä vaaleja, ja siinä mielessä en pidä tätä galluptulosta odotusten vastaisena, Halla-aho sanoi.

Neljättä sijaa pitävä valitsijayhdistyksen ja keskustan tukema Olli Rehn keräsi 12 prosentin tuen, mutta huomautti että mittauksen mukaan hän pärjäisi toisella kierroksella.

–  Gallupit eivät äänestä. Minun lukemani ovat kyllä noususuunnassa, ja se vastaa sitä tuntumaa, mikä tällä hetkellä on yleisötilaisuuksissa. Toinen havainto on se, että pärjäisin tuon tutkimuksen mukaan erittäin hyvin oikeastaan lähes kaikkia kollegoita vastaan toisella kierroksella, Rehn sanoi.

Kristillisdemokraattien ehdokas, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ei ollut mukana, koska hän osallistui ministerikokoukseen Brysselissä.

Lue myös: Katso tästä kaikki ennakkoäänestyspaikat ja aukioloajat

Nämä ovat presidenttiehdokkaiden ehdokasnumerot

Uutista korjattu 24.1.2024 kello 17.20. Juttuun lisätty virke siitä, että Puolassa niin sanottu pushback ei koskenut vain maahan väkivaltaisesti pyrkineitä.