Keskusrikospoliisi ei aio ainakaan toistaiseksi ryhtyä virkamiesoikeudellisiin toimiin rikosylikomisario Rabbe von Hertzenin sakkotuomion vuoksi, kertoo KRP:n päällikkö Robin Lardot.
Tällä hetkellä von Hertzen toimii tiedusteluosastolla päällikkötason tehtävissä. Hän sai hovioikeudessa Anneli Auerin tietojen urkkimisesta 915 euron sakot.
Tuomio tuli virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta se ei ole lainvoimainen. Lardotin mukaan asiaa voidaan tarkastella yhä tuomion lainvoimaisuuden jälkeen.
– Alioikeuden päätös oli vapauttava ja hovioikeuden päätös äänestyksen jälkeen oli langettava. Nyt katsomme, saako tuomio lainvoiman vai ei. Meidän näkökulmastamme kyseessä on kiikun kaakun -tapaus.
Von Hertzen selitti katsoneensa tietoja, koska Iltalehden artikkelin mukaan Auerin perhe oli harkinnut muuttoa Espanjaan. Von Hertzen työskenteli ainoana suomalaisena poliisimiehenä Espanjassa, ja tehtäviin kuului myös oma-aloitteinen rikostiedustelu.
Hovioikeus katsoi, ettei von Hertzen laajasta tehtävänkuvastaan huolimatta kyennyt ilmoittamaan tehtävää, joka olisi oikeuttanut häntä avaamaan Aueria koskevat tiedot.
Lardotin näkökulmasta kyseessä on vuosia vanha juttu, jossa on kyse ennen kaikkea valtuuksista tiedustelutehtävässä.
– Kyse ei ole ollut oman edun tavoittelusta vaan siitä, kuinka paljon tiedustelutehtävissä oleva henkilö voi oma-aloitteisesti seurata, mitä ympärillä tapahtuu.
Putin-rekisteri toi muutosta
Lardot ei kaipaa tapauksen vuoksi laajempaa yleistä pelisääntökeskustelua poliisissa. Hänen mukaansa epäiltyjen rekisterin vuoksi tällaista keskustelua on käyty jo.
– Tilanne on huomattavasti selvempi kuin vuosia sitten. Ohjeistukset, käyttöoikeudet ja esimiesvalvonnat on lisätty sen jälkeen.
Epäiltyjen rekisteriä on kutsuttu Putin-rekisteriksi, koska sieltä löytyi muun muassa Venäjän presidenttiin liittyvää tietoa.
– Oman edun tavoitteluun meillä on todella ankara linja. Valtuuksia tiedustelutehtävissä puolestaan varmaankin tarkastellaan taas, kun poliisin henkilörekisterilainsäädäntöä käsitellään eduskunnassa.