Rikospaikan Murharyhmän jäsenet keskustelivat poliisin tekemistä laite-etsinnöistä ja niihin liittyvästä tuoreesta oikeuden päätöksestä.
Poliisi tutkii vuosittain tuhansia rikoksista epäiltyjen puhelimia ja muita tietoteknisiä laitteita. Myös todistajien ja asianomistajien laitteita on tutkinnoissa etsintöjen kohteena.
Laite-etsintöjen merkitys rikostutkinnassa on vain kasvanut viime vuosina.
– Laite-etsinnät ovat päivittäinen työkalu. Niitä tehdään tilauspetoksista vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin. Usein juttuja lähtee aukeamaan ja selviämään juuri laite-etsintöjen avulla ja sieltä saatavien tietojen perusteella, rikostarkastaja Krista Vallila sanoo.
– Lähes kaikkiin rikoksiin saadaan näyttöä laitteiden tietomassasta. Esimerkiksi törkeissä rikoksissa ovat usein seinäkiistot vastassa ja näyttö pitää saada muuta kautta. Laite-etsintä on yksi avaintekijä, rikosylikomisario Jari Kinnunen toteaa.
Asianajaja Kari Eriksson nostaa esimerkkinä Oulun viime kesäkuisen luotiliivitapon, jossa oli ensi alkuun kiinni neljä miestä epäiltynä henkirikoksesta.
Tapahtuma saatiin todennettua laite-etsinnän avulla, sillä yksi epäillyistä oli kuvannut ampumisen. Uhria kynäpistoolilla ampunut mies oli ainoa, joka sai tuomion taposta.
– Kaikilla on nykyään kännykät ja kaikki kuvataan. Pahoinpitelyt ja kotirauhan rikkomiset ynnä muut, Eriksson sanoo.
Lue myös: 22-vuotias kuoli kynäpistoolin luotiin – näin oikeus ratkaisi Oulun luotiliivisurman
Uuden tilanteen edessä
Murharyhmää puhutti ennen kaikkea se, että poliisi on laite-etsintöihin liittyen nyt uuden tilanteen edessä myös Suomessa.
Laite-etsinnän tekemiseen on tähän asti riittänyt tutkinnanjohtajan päätös, mutta Euroopan unionin tuomioistuin antoi jo viime syksynä ennakkoratkaisun, jonka mukaan poliisin on haettava etukäteen tuomioistuimelta tai muulta riippumattomalta hallintoelimeltä lupa matkapuhelimen sisällön tutkimista varten.
Jäsenmaiden on noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoikin vastikään päätöksen, jossa se katsoi KRP:n eräässä jutussa tekemän laite-etsinnän ensimmäistä kertaa Suomessa lainvastaiseksi EU-oikeuden ratkaisun perusteella.
– Kansallinen lainsäädäntö lähtee meillä edelleen siitä, että pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksellä näitä laite-etsintöjä voidaan tehdä. Toki on yksi näkökanta, että se on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Odotetaan, millaisiin toimiin oikeusministeriössä ryhdytään tämän asian ja tilanteen selkiyttämiseksi, Vallila sanoi.
Lue myös: SS: Laite-etsintöjen määrä noussut jopa kolmanneksen
"Poliisin tehtävä on rikosvastuun toteuttaminen"
Kinnunen ei pidä todennäköisenä, että EU-oikeuden linjaus mullistaisi tai vaikeuttaisi merkittävästi poliisin laite-etsintämenettelyt.
– Laittaisin tässä vaiheessa pikkasen jäitä hattuun. Uskon, että tähän tulee ratkaisu kyllä, Kinnunen sanoi.
– Poliisin ensisijaisena tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen. Tässä epäselvässä oikeustilassa mennään vielä Suomen lainsäädännön mukaan, mutta varmistetaan se, että laite-etsintöjen perusteet ovat kunnossa ja pitävät ja että ne ovat yleisten esitutkinta- ja pakkokeinoperiaatteiden mukaisia,
– En nostaisi tätä suuremmaksi asiaksi kuin mitä se on. Jatketaan kuten nytkin: perustellen, perustellen ja perustellen.
Eriksson ei usko, että laite-etsintöjen lainmukaisuutta ruvettaisiin rikosjutuissa edes jatkossa laajasti haastamaan.
– En usko sitä. Kehittäisin tässä asiassa nimenomaan jälkikäteisvalvontaa, Eriksson sanoi.
Katso videolta Murharyhmän koko keskustelu Rikospaikassa.