Poliisi yrittää hillitä henkilökunnan uteliaisuutta uusin keinoin urkintaskandaalien jälkeen

Poliisihallituksen rekisteripäällikkö Jari Råman kertoo, että poliisissa on viime vuosina täydennyskoulutettu toistakymmentätuhatta virkamiestä rekisterien käyttöön. 

– Myös valvontaa on lisätty ja teknisiä keinoja parannettu. Tämä on tällaista tasapainottelua uteliaisuuden ja kiinnijäämisen välillä, Råman kertoo.

Poliisin henkilökunta on viime vuosina käynyt katselemassa poliisin rekistereistä useaan otteeseen tietoja, jotka eivät heille kuulu. Esimerkiksi Anneli Auerin tietojen luvattomasta katseluyrityksestä epäillään kaikkiaan 55:tä poliisia tai muuta virkamiestä.

Vuonna 2014 tuomittiin yli 70 poliisin henkilökuntaan kuuluvaa pääosin päiväsakkoihin Mika Myllylän kuolemansyyn urkinnasta. Myös Jari Aarnion tapauksen urkinnasta syyttäjän arvioitavaksi joutui puolenkymmentä tapausta.

Poliisihallituksesta tai valtakunnansyyttäjänvirastosta ei pystytty kertomaan STT:lle, paljonko poliiseja on kaikkiaan jäänyt kiinni rekisterien väärinkäytöstä.

Urkintaa valvotaan lokimerkinnöin

Yksittäisen virkamiehen liikkeistä poliisin tietojärjestelmissä jää aina jälki, lokimerkintä. Poliisin laillisuusvalvonta rekisterien käytön suhteen perustuukin paljolti lokitietoihin.

– Esimerkiksi julkisuutta herättäneiden tapausten yhteydessä suoritetaan normaalia herkemmin lokivalvontaa, sanoo poliisijohtaja Marko Viitanen sisäministeriön poliisiosastolta.

Hän kertoo, että automaation mahdollisuuttakin valvontaan on mietitty.

– Jos nyt työkaluna on käytännössä se, että jotain kautta herää epäily tai tehdään satunnaisia lokiajoja, niin tulevaisuudessa tekniikka voisi ilmoittaa epäilyttävästä toiminnasta, Viitanen kertoo.

Usein seurauksena varoitus

Poliisihallituksen laillisuusvalvonta teki vuonna 2015 kaksi omatoimista lokiajoa ja poliisiyksiköissä suoritettiin vuoden aikana yhteensä 91 lokitarkastusta.

– Meille tulee muutamia ilmoituksia kuukaudessa esiselvittelyyn. Näistä vain osa johtaa esitutkintaan, kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten käsittely-yksiköstä kertoo.

Poliisiylitarkastaja Janne Paavola Poliisihallituksen laillisuusvalvonnasta kertoo, että kaikki tapaukset viedään matalalla kynnyksellä syyttäjälle, jos epäillään rikosta.

– Jos poliisi syyllistyy käräjäoikeuden mukaan rikokseen, on virkamiesoikeudellisena seurauksena useimmiten varoitus tai huomautus, Paavola sanoo.

Kansalaisen osalta kysymys on oikeusturvasta, mutta myös luottamuksesta poliisiin.

– Poliisin kannalta vaakalaudalla on luottamus, mutta kyse on pohjimmiltaan kansalaisen oikeusturvasta, Jari Råman sanoo.

Syyskuussa oikeudessa puitiin Helsingin poliisien syytteitä Anneli Auerin tapauksen tietojen urkinnasta: