Toisin oli laita, kun nuori koira syöksyi jokeen Intiassa, ja sen ympäröi välittömästi kolme krokotiilia. Krokotiilit olivat niin lähellä koiraa, että ne olisivat helposti voineet syödä sen suihinsa, mutta yllättäen ne toimivatkin päinvastoin.
Tutkijat käyttivät vuosia tutkiakseen suokrokotiileja Intiassa. Vaikka täysikasvuiset uroskrokotiilit voivat painaa jopa 450 kiloa, ei niiden suuri koko tarkoita tutkijoiden mukaan automaattiseti aggressiivisuutta.
Tutkijoiden kuvailemassa tilanteessa oletettavasti kulkukoira syöksyi toisten koirien jahtaamana Savitri-jokeen. Kolme täysikasvuista suokrokotiilia kiinnitti huomionsa jokeen ilmestyneeseen koiraan. Vaikka nuoren koiran kohtalo vaikutti sinetöidyltä, krokotiilit tekivät seuraavaksi jotain poikkeuksellista.
Koira oli krokotiilien ympäröimä, mutta selvisi tilanteesta hengissä. CHAVAN, U.M. & M.R. BORKAR (2023). OBSERVATIONS ON COOPERATIVE FISHING, USE OF BAIT FOR HUNTING, PROPENSITY FOR MARIGOLD FLOWERS AND SENTIENT BEHAVIOUR IN MUGGER CROCODILES CROCODYLUS PALUSTRIS (LESSON, 1831) OF RIVER SAVITRI AT MAHAD, MAHARASHTRA, INDIA. JOURNAL OF THREATENED TAXA 15(8): 23750–23762CHAVAN, U.M. & M.R. BORKAR (2023) JOURNAL OF THREATENED TAXA 15(8): 23750–23762
Sen sijaan, että matelijat olisivat hamunneet vihaisia koiria pelästyneen katukoiran suihinsa, ne osoittivatkin odotettua "säyseämpää käytöstä". Hyökkäämisen sijaan krokotiilit ohjasivat koiran kauemmas sitä joentörmällä odottaneesta koiralaumasta.
Tutkijoiden mukaan krokotiilit koskivat koiraa kuonollaan ja tönivät sitä, jotta se liikkuisi kauemmas turvallisemmalle paikalle, josta nousta joesta ja karata sitä jahtaavilta eläimiltä.
– Kun ottaa huomioon, että suokrokotiili oli aivan iskuetäisyydellä ja olisi helposti voinut ahmia koiran, eikä yksikään niistä hyökännyt, vaan sen sijaan valitsi töniä sen lähemmäs joentörmää, viittaa se siihen, että nälkämotivaatio oli poissa.
Tutkijat eivät kuitenkaan ole varmoja, mikseivät krokotiilit käyttäneet tilaisuutta hyväkseen. Paras arvaus on, että suokrokotiilit osoittivat teollaan emotionaalisen älykkyytensä.
Emotionaalista empatiaa, jossa yksi laji tuntee emootioita toista kohtaan, ei ole tutkittu läpikotaisin näiden eläimien kohdalla, mutta siinä voisi piillä vastaus.
Tutkijoiden mukaan koiran ja krokotiilien tapaus vastaisi enemmän empatiaa kuin altruistista käytöstä. Yksi asia on kuitenkin varma:
– Matelijat on aliarvioitu, mitä tulee eläinten kognitioon.
Tutkimuksessa havaittiin myös toinen yllättävä seikka: tutkijat havaitsivat suokrokotiilien nauttivan myös kehäkukkien läheisyydestä. Matelijoiden huomattiin usein kelluvan ja makoilevan kukkien vieressä usein niin, että niillä oli fyysinen yhteys niihin. Kehäkukissa tiedetään olevan antimikrobisia ainesosia.
