Kriminaalipsykologi: Ammuskeluun vaikutteita Amerikasta

Suomessa Tuusulan kaltaiset ampumistapaukset ovat erittäin harvinaisia. Yhdysvalloissa sen sijaan kouluampumistapauksia on ollut kymmeniä.

- Tuusulan tapauksessa on samanlaisia piirteitä kuin amerikkalaisissa koulujen ampumistapauksissa. Sielläkin yksittäinen ammuskelija on ampunut yhtäkkiä kohti useita ihmisiä, pohtii kriminaalipsykologiaan erikoistunut psykologian dosentti, koulupsykologi Jaana Haapasalo.

Mediapsykologi Anu Mustonen on samoilla linjoilla.

- Jostain syystä Tuusulan ammuskelija on tällaisen toimintamallin tai idean saanut mieleensä. Varmasti siinä on otettu mallia maailmalta.

Vaikka kouluissa tapahtuvat ampumistapaukset ovat Suomessa erittäin harvinaisia, Yhdysvalloissa niitä on ollut kymmeniä. Aihepiiriä on tutkittukin. Haapasalo kuvaa, ettei amerikkalaisissa kouluissa ampuneilla ole yhtä yhteistä tekijää, mutta kolmasosa heistä on kuitenkin ollut muista syrjäytyneitä, yksinäisiä susia.

Mediapsykologi Mustonen painottaa, että Suomi on edelleen turvallinen maa asua.

- Vaikka kyllähän täälläkin on varmaan osattu jo odottaa kaikenlaisia lieveilmiöitä.

Huolestuttavaa on mediapsykologin mukaan se, että kyseisen henkilön ongelmia ei ole ajoissa huomattu eikä niihin ole puututtu. - Teosta huomaa, että tekijä on selvästi halunnut näkyvää ja julkista väkivaltaa. Kun ihmisellä on näin valtavan suuri pahoinvointi, hän olisi tarvinnut ajoissa apua.

Ei tarvetta metallinpaljastimille

Haapasalo toteaa, että osassa kouluja valvontakamerat ovat jo arkea. Amerikkalaistyylisille metallinpaljastimille hän ei kuitenkaan näe kouluissa tarvetta. - Ne olisivat aika ikäviä.

Sen sijaan kriisi- ja turvaohjeet ovat Suomessa pakollisia.

- Niiden pitäisi löytyä joka koulusta. Niissä otetaan kantaa kaikenlaisiin yllättäviin kriiseihin, Haapasalo lisää.

Myöskään Mustonen ei näe metallinpaljastimia tarpeellisiksi suomalaisissa kouluissa.

- Ei yksittäistapaus tee Suomen kouluja turvattomammaksi. Vaikka tietysti tällaisetkin asiat tulevat seuraavassa vaiheessa pohdittavaksi.

Mielenterveyspalvelut ehkäisisivät väkivaltaa

- Jos kouluterveydenhuollossa olisi riittävät resurssit, ongelmia voitaisiin tunnistaa aiemmin. Tällöin niihin olisi helpompi puuttua, pohtii Haapasalo.

Haapasalo näkee, että kouluterveydenhoito on avainasemassa nuorten auttamisessa. Oppilashuoltoon tarvittaisiinkin enemmän voimavaroja.

Mustonen on samoilla linjoilla. Hän näkee toimivat mielenterveyspalvelut tärkeämmäksi kuin turvatoimien lisäämisen: - Jos näin huonosti voivat pystyttäisiin tunnistamaan, heitä voisi auttaa. Asioihin olisi silloin helpompi puuttua ajoissa.

Mediapsykologi perää psyykkausta lapsille ja nuorille

Tuusulan ampumistapaus on ollut traumaattinen niillekin, jotka ovat kuulleet siitä median kautta. Lapsia ja nuoria julmat uutiset pelottavat eniten.

- Aikuisten tehtävä on kertoa, ettei lapsia uhkaa mitään. Tekijä ei ole nyt vaaraksi muille, painottaa Mustonen.

Hän suosittelee myös varovaisuuteen uutisten kanssa.

- Alle kouluikäisten ei ole hyvä nähdä koskaan raakaa uutiskuvaa. Uutisten visuaalinen puoli järkyttää erityisesti pieniä lapsia.

Mediapsykologi ei kuitenkaan näe hyväksi, että Tuusulan ampumistapausta peitellään tai salataan lapsilta. - Asiaa pitää käydä aktiivisesti läpi, kunkin ikätasoon nähden.

Aivan pienimpien lasten kanssa vaikeaa kokemusta pitäisi työstää leikin ja esimerkiksi piirtämisen kautta. Isompien kanssa asiasta olisi hyvä puhua turvallisissa yhteyksissä.

- Tämä uutinen ja sen aiheuttama trauma vaatii psyykkausta. Lasten pitää voida kertoa ja jakaa pelottavaa asiaa.

(MTV3-STT)