Kriisinhallinta työn alle Portugalin kaudella

EU ryhtyy ensi vuoden aikana kehittämään omaa kriisinhallintajärjestelmäänsä Suomen valmisteleman esityksen pohjalta.


Helsingin huippukokous hyväksyi Suomen ehdotukset, mutta asiasta odotettiin vielä keskustelua tänään, kun EU-johtajat hyväksyvät kokouksen päätöslauselmat.

Loppuasiakirjaluonnoksessa todetaan, ettei kriisinhallintajoukkojen perustaminen johda Euroopan armeijan perustamiseen. Tätä on halunnut painottaa erityisesti liittoutumaton Irlanti. EU-maiden johtajat viimeistelevät puheenjohtajan päätelmiä eli loppuasiakirjaa aamulla jatkuneessa kokouksessa. Kokous päättyy iltapäivällä.

EU korostaa päättäväisyyttään kehittää kriisinhallinnan päätöksentekovalmiuksia. Siinä tapauksessa, että Nato ei ole kokonaisuutena mukana, toteutetaan EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita vastauksena kansainvälisiin kriiseihin.

EU-johtoisiin operaatioihin vapaaehtoisesti osallistuvien valtioiden on kyettävä vuoteen 2003 mennessä saattamaan 60 päivässä tarpeen vaatiessa jopa 50 000-60 000 sotilaan joukot. Joukkoja olisi pidettävä yllä vähintään vuoden ajan.

Tarkoituksena on perustaa uusia poliittisia ja sotilaallisia elimiä, jotta unioni voi varmistaa tarvittavan poliittisen ohjauksen ja johdon näille operaatioille. Kiperimpiä kohtia on suhde Natoon - miten järjestetään yhteistyö EU:n ulkopuolisten Nato-maiden kanssa ja turvataan Naton ulkopuolisten EU-maiden vaikutusvalta.

Ennen kokouksen alkua puheenjohtajamaa Suomi lupasi, että loppuasiakirjasta tulee tiivis. Tämä myös toteutui.

Asiakirjaluonnoksessa on 15 sivua. Liitteitä on kaikkiaan kuusi. Niiden joukossa on mm. eilen annettu julkilausuma Tshetshenian tilanteesta.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat