Frederick Toutain työskenteli muutama vuosi sitten matkaoppaana norjalaisen matkatoimiston palveluksessa. Oppaan työ vei hänet välillä Kreetalle ja välillä Turkkiin. Pitkät päivät olivat raskaita, mutta palkitsevia.
– Vuodet oppaana olivat hienoja, mutta enää en lähtisi, olen liian vanha, Frederick Toutain sanoo.
Hänen työpäivänsä kesti kuudesta tunnista kuuteentoista ja palkka oli pieni, mutta mahdollisuus olla ulkomailla maksoi vaivan. Suurin osa asiakkaistakin oli mukavia, mutta kännisiä valittajiakin mahtui joukkoon mukaan.
– Rasittavimpia asiakkaita olivat ne, jotka joivat liikaa, ja ne jotka valittivat kaikesta mahdollisesta.
Lentokentältä suoraan sairaalaan
Parhaiten Toutainin mieleen jäi vanhempi naisasiakas, joka oli jo lentokentälle saapuessaan ehtinyt juoda itsensä hirveään kuntoon. Lentokentän lattia oli juuri pesty, ja liukas lattia ja känninen asiakas olivat huono yhdistelmä.
– Nainen kaatui ja löi päänsä. Lentokentän sairaanhoitaja oli sitä mieltä, että päätä olisi hyvä käydä näyttämässä sairaalassa saman tien, joten lähetin naisen ja hänen yhtä kännissä olevan miehensä taksilla matkaan. Vielä seuraavanakaan päivänä pariskuntaa ei näkynyt missään, joten soitin sairaalaan kysyäkseni ovatko he vielä siellä. Minulle kerrottiin kuitenkin, että nainen ei ollut edes antanut tutkia itseään, koska hän oli uskonut, että lääkäri yritti huijata häneltä rahaa.
– Pariskunta oli siis poistunut sairaalasta taksilla pian saapumisensa jälkeen. Huolestuin tietenkin ja aloin soitella kaikkiin mahdollisiin hotelleihin. Lopulta kävi ilmi, että pariskunta oli matkustanut taksilla toiseen kaupunkiin ja yöpynyt hotellissa joka ei edes kuulunut meidän matkatoimistollemme, Toutain muistelee.