Karu tilasto Suomen hellekesien vaikutuksista: Yksi viikko hellettä voi tappaa jopa 80 ihmistä – sairaat, vanhukset, vauvat ja pikkulapset kärsivät

Tällä voi olla vaikutusta ennenaikaisiin kuolemiin, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan yksi viikko hellettä aiheuttaa keskimäärin 70-80 henkilön kuoleman.

Heinäkuussa hellepäiviä oli 27, joten tukalaa keliä riitti yhteensä neljä viikkoa ja sama meno jatkui elokuun alussakin. Se näkyi myös kuolleiden määrässä. Heinäkuussa kuoli 4 310 henkilöä, kun vastaavana ajanjaksona aiempana kahtena vuotena kuolleisuusluvut olivat 4 113 ja 4 114.

Helteisiin osattu varautua

Kuumat kesät eivät silti tarkoita automaattisesti piikkiä kuolintilastoissa, sillä helteiden aiheuttamaa terveysriskiä on mahdollista lieventää.

THL:n ympäristöterveysyksikön ylilääkäri, dosentti Raimo O. Salonen ottaa esimerkiksi kuluvan vuoden tilastot.

– Kuolleita oli heinäkuussa noin 50 per viikko, eli selvästi vähemmän kuin THL:n kollegojeni aiemmilta vuosilta tekemässä tutkimuksessa osoittamat 70-80 per viikko, Salonen kertoo.

Salonen arvioi, että kuolleisuustilastot jäivät heinäkuun osalta keskiarvoa pienemmiksi, koska helteen aiheuttamista haitoista on informoitu ja niihin on osattu varautua.

Sairaaloiden ja vanhusten hoitolaitosten lisäksi tavalliset ihmisetkin ovat varmaankin osanneet ennakoida helteen haittoja paremmin kuin takavuosina.

– Informaation ansiosta sairaista ja iäkkäistä läheisistä on osattu pitää huolta.

Iäkkäät haavoittuvaisimpia

Salosen mukaan helteelle kaikkein haavoittuvaisimpia ovat yli 75-vuotiaat ihmiset, joilla on pitkäaikaissairauksia, erityisesti sydämen ja verenkierron, munuaisten, hermoston sekä hengityselinten sairauksia.

Esimerkiksi sepelvaltimotauti, aivoverenkierron häiriö tai vaikka muistisairaus voi tehdä alttiiksi helteelle.

– Esimerkiksi muistisairas henkilö ei välttämättä muista huolehtia riittävästä nesteen saannista. Jos hän on kotihoidossa ja hoitaja jättää mehukannun ja lasin pöydälle muistuttamaan, se ei välttämättä takaa sitä, että muistisairas tulee juoneeksi mehua.

Helle voi olla terveysriski myös vauvoille ja pienille lapsille, etenkin jos heillä on kovasti vaatetusta tai peitto päällä ja altistuvat suoralle auringonpaisteelle.

– Auringossa kuumimpaan aikaan päivässä lämpötila voi olla 40-50 asteen välillä Suomessakin. Voimakkaassa auringonpaisteessa uhkaa nopea ruumiinlämmön nousu, ns. auringonpistos pään liiallisen kuumentumisen takia ja lämpöuupuminen liiallisen nesteen menetyksen takia. Esimerkiksi vaunut on vauvalle erittäin kuuma paikka.

Kylmän vaikutusta ei tunneta

Helteiden lisäksi myös kylmän vaikutuksesta ihmiseen on tehty tutkimusta, esimerkiksi Oulun yliopistossa.

Tutkimuksen mukaan kylmä voisi aiheuttaa jopa 3 500-5 000 ylimääräistä kuolemaa vuodessa.

– Kyseinen tutkimus ei liian yksinkertaisen analyysinsä takia riitä näyttämään tieteellisesti todeksi sitä, kuinka tappavaa kylmä ilma voi todellisuudessa olla. Tätä ei vielä tiedetä, mutta olisi toki syytä tutkia kunnolla, Salonen arvioi. 

Ero kylmien ja kuumien ajanjaksojen välillä on muun muassa se, että valtaosa suomalaisista elää miellyttävässä tai ainakin turvallisessa lämpötilassa sisätiloissa pakkasella, mutta monelle on hankalaa tehdä sama viikkoja jatkuvan tukalan helteen aikana.

Valtaosa päivittäisestä ajasta vietetään sisätiloissa nimenomaan kovalla pakkasella, joten sen luulisi suojaavan monia sairaita henkilöitä ja vanhuksia vakavilta haitoilta.

– Suomalaisten elämäntavat ovat myös paremmin sopeutuneet kylmiin kuin hyvin kuumiin olosuhteisiin. Olisi meilläkin perusteltua miettiä jotain siestan kaltaista lepotaukoa tukalan helteen aikaan keskipäivällä. Ainakaan sairaiden ja iäkkäiden ei kannattaisi rehkiä pihalla silloin, kun aurinko porottaa kuumimmillaan.