Kouvolalaisen Marjan järkytys eläinlääkärissä: Kissanpentua epäiltiin salakuljetetuksi, karkotus Venäjälle uhkasi – "Pahinta oli pelko, että pentu jouduttaisiin lopettamaan"

Epäily Diman laittomuudesta heräsi, kun eläinlääkärille kerrottiin Marjan ostaneen kissan venäläiseltä naiselta. Terveelle ja 12 viikon rokotusiän saavuttaneelle pennulle oli tarkoitus antaa tarvittavat rokotukset, mutta toisin kävi.

Eläinlääkäri ilmoitti mahdollisesta salakuljetetusta pennusta viranomaisille. Dima ei täyttänyt EU:n ulkopuolelta tuodun lemmikin tuontivaatimuksia.

– Ei tullut mieleenkään, että näin voisi käydä. En yksinkertaisesti tiennyt, että pentumme voisi olla luvaton, Marja sanoo.

Rabies-riski

Parin viikon päästä eläinlääkärikäynnistä Marja sai ikävää postia. Ruokaviraston (entinen Evira) kirjeessä oli kolme vaihtoehtoa. Dima joko lopetettaisiin, karkotettaisiin Venäjälle tai laitettaisiin eristykseen kuudeksi kuukaudeksi rabieksen eli raivotaudin tartuntariskin takia.

Rabies on myös ihmiselle hegenvaarallinen virustauti. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta.

Tauti johtaa kuolemaan muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta. Rabiestartuntaa ei voida todeta ennen oireiden alkamista. Oireiseen tautiin ei ole hoitoa.

Tiukalla tuontieläinten valvonnalla halutaan varmistaa, ettei jopa useita kuukausia itävä rabies pääse leviämään.

Kaksi viikkoa aikaa

Aikaa valitulle toimenpiteelle Marjalla oli kaksi viikkoa. Muuten lävähtäisi 2 000 euron uhkasakko.

– Olin ihan lamaantunut. En tiennyt, mitä tehdä. Pahinta oli tietenkin pelko siitä, että pentu jouduttaisiin lopettamaan, Marja kertoo.

Marja soitti ystävälleen, joka alkoi hakea apua netistä. Monen mutkan kautta ja karkurit.fi-sivun avustuksella apu löytyi vain muutaman kilometrin päästä. Kouvolalainen Leena Herzi tiesi, mitä tehdä.

Luvat haettiin Venäjältä

Herzi on kertomansa mukaan pelastanut ainakin parinkymmenen lemmikin hengen auttamalla omistajia toimittamaan eläimet Venäjän Viipuriin. Venäjän kielen taitavalla Herzillä on kontakteja Viipuriin.

Viipuriin vietiin myös Marjan kissanpentu helmikuun alussa.

– Onneksi minulla oli passi ja Venäjän-viisumi voimassa, että päästiin matkaan, Marja kertoo.

Herzin tuttavan kanssa sovittiin paikka ja aika, josta hän Diman nouti.

Karenssissa Viipurissa

Venäjältä Dimalle hankittiin virkaeläinlääkärin myöntämä EU-mallinen terveystodistus, joka jokaisella unionin ulkopuolelta tuodulla lemmikillä pitää olla.

Kissalle annettiin vaadittava rabies-rokotus, muut rokotukset sekä tehosterokotus ja vielä juuri ennen paluumatkaa heisimatolääkitys. Lisäksi Dima kastroitiin Venäjällä.

Rabies-rokotuksen karenssiaika on 21 päivää, jonka eläin joutuu odottamaan ennen Suomeen paluuta. Odotusajan Dima oleskeli Herzin tuttavan luona seuranaan toinen kissa.

Satoja tapauksia vuosittain

Marja ei suinkaan ole ainoa, jolle on valjennut lemmikkinsä laittomuus. Vuonna 2019 Ruokavirasto on antanut jo 20 päätöstä laittomista lemmikeistä ja muutama on parhaillaan vireillä.

Vuonna 2017 toimenpiteeseen johtaneita tapauksia oli lähes 600. Määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

Tämän lisäksi tulli tarkastaa ja käännyttää Venäjän rajalla ja Helsinki-Vantaan lentokentällä lukuisia eläimiä, jotka eivät näy viraston tilastoissa. Moni salakuljettaja myös ohittaa tullin jäämättä kiinni.

– Laittomien lemmikkien todellista lukumäärää on mahdotonta arvioida, meidän tietoon tulevat ovat vain jäävuoren huippu, rajaeläinlääkäri Anneli Kaustia Ruokavirastosta toteaa.

Tiedon laittomista lemmikeistä Ruokavirasto saa virkaeläinlääkäreiltä, yksityisiltä eläinlääkäreiltä, tullista, poliisilta ja joskus myös yksityishenkilöiltä.

”Mamu” pääsi kotiin

Lopulta maaliskuun alussa Marja haki kissan neljän viikon päästä takaisin Suomeen. Nyt Dima elää kissanpäiviä luvallisena pentuna yhdessä Marjan 7-vuotiaan Minni-kissan kanssa. Diman lempinimeksi on Venäjän-seikkailujen jälkeen vakiintunut osuvasti ”Mamu”.

Kissasta Venäjällä huolehtineelle Leenan tuttavalle Marja maksoi pienen korvauksen. eläinlääkärille, johon käyntejä kertyi useampia.

Lisäksi maksettavaksi kertyi reilun satasen eläinlääkärikulut sekä aluehallintoviraston (Avi) määräämä 150 euron maksu, jonka otsikko oli ”säännösten noudattamatta jättämisestä johtuva ylimääräinen valvonta”.

Yhteensä kissanpennun saaminen luvalliseksi kustansi useamman satasen. Itse kissa maksoi ostettaessa 80 euroa.

Herzi ei palkkiota avustaan ota. Hän pelastaa eläimiä auttamisen ilosta.

– Jouluna ihmiset muistavat kukkalähetyksillä, Herzi kertoo.

Marja ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

Voit lukea ohjeita eläinten tuonnista EU:n ulkopuolelta Ruokaviraston ja Tullin sivuilta.

Juttua täydennetty 23.3. kello 16.03 tiedoilla rabieksesta.