Kouluterveydenhuolto ei toimi kunnolla

Kouluterveydenhuollossa on liian vähän sekä lääkäreitä että terveydenhoitajia. Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen selvityksen mukaan oppilaiden määräaikaistarkastukset eivät toteudu suositusten mukaan. Osassa kuntia kouluterveydenhuollon palvelut ovat todella vähäiset. Lisäksi vaihtelu kuntien välillä on suurta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kouluterveydenhuollon huono tilanne on huomattu. Ylitarkastaja Maire Kolimaa kertoo, että ministeriössä valmistellaan ensi vuonna asetus, jolla määrätään koululaisten terveystarkastusten määrä ja sisältö. Käytännössä asetus määrittelee kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja lääkäreiden vähimmäismäärän.

-Informaatio-ohjaus ei ole toiminut kunnissa, joten päädyimme asetukseen, joka on sitova. Lääninhallitukset valvovat sen noudattamista, Kolimaa sanoo.

Toimiva kouluterveydenhuolto on yksi keino ennaltaehkäisyyn, varhaiseen ongelmiin puuttumiseen ja terveyden edistämiseen. Nykytilanteessa kunnat joutuvat maksamaan suuria summia muun muassa huostaanotoista.

Lääkärin kontolla paljon lapsia

Suurin pula on lääkäreistä. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan lääkäriä kohden pitäisi olla korkeintaan 2100 oppilasta, mutta pahimmillaan yhtä koululääkäriä kohden on 20 000 oppilasta.

Joissakin kunnissa oppilaita taas on vähemmän kuin suositukset edellyttävät. Keskimäärin koululääkärillä on kontollaan noin 6550 oppilasta.

Kouluterveydenhoitajia on tarpeeksi noin puolessa kunnista. Terveydenhoitajalla saisi suosituksen mukaan olla korkeintaan 600 oppilasta. Tarkastuskertomuksen mukaan oppilaiden määrä vaihtelee 300:n ja 1217:n välillä. Keskimäärin terveydenhoitajalla on noin 680 oppilasta.

Ohjeistus ei tehoa

Tarkastuskertomuksessa havaittiin, että sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antama kouluterveydenhuollon parin vuoden takainen laatusuositus ei ole juurikaan vaikuttanut kuntien talouden ja toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Suositusta ei ole läheskään aina esitelty toimiala- ja luottamusmiesjohdolle eikä sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Kaikissa kunnissa ei ollut nimetty lainkaan kouluterveydenhuollosta vastaavaa henkilöä.

Kouluterveydenhuollon voimavaroja ei ole juuri lisätty, vaikka kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia valtionosuuksia korotettiin vuosina 2002-2003 lähes 180 miljoonalla eurolla. Yhtenä syynä korotuksiin oli kouluterveydenhuollon parantaminen. Johtotehtävissä olevat kuntien haastatellut olivat sitä mieltä, että vain tiukempi normitus takaisi rahan jakaantumisen STM:n toiveiden mukaan.

Kuntien näkökulmasta katsottuna suositukset eivät ole sitovia. Lisäksi osa piti nykymuotoista ohjausta jokseenkin sekavana.

Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti, miten kouluterveydenhuollon laatusuositus on ohjannut kuntien toimintaa ja sitä kautta kansalaisille tarjottavien palvelujen laatua ja saatavuutta kunnissa. Tiedot virasto sai 14 kunnan tapaustarkastelusta ja Stakesin valtakunnallisesta kyselystä.

(MTV3-STT)