Koululuokkien levottomuusongelmat ovat nykyisin kouluissa arkipäivää. Vilkkaita, erityishuomiota tarvitsevia oppilaita on useampi lapsi lähes joka luokalla, arvioi Turun kaupungin vastaava koulupsykologi Seija Anttila.
Peruskoulun opetuksen tukena käytetään yleisesti Suomessa kolmiportaista tukijärjestelmää. Niiden avulla pyritään takaamaan oppilaille suunnitelmallinen malli, joka tukee opetusta kokonaisuutena yksilölliset tarpeet huomioon ottaen.
Yleinen tuki on kaikille oppilaille kuuluvaa tukea opetukseen. Tehostetussa tuessa tuki on suunnitelmallisempaa ja säännöllisempää. Kolmantena portaana ketjussa on intensiivinen erityinen tuki, joka tarkoitettu oppilaille, joiden kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu muilla tukitoimilla.
Vantaan johtavan koulupsykologin Tuija Harakan mukaan kolmiportaisen tuen hyödyntäminen on opetuksen toteuttamisessa on tärkeää.
– Opetukselliset tukipalvelut mietitään lapsikohtaisesti ja moniammatillisesti opetushenkilöstön ja koulun oppilashuollon työntekijöiden kesken. Lapsen tarvitseman tuen suunnitteluun osallistuvat myös huoltajat ja mahdollisesti myös lapsen muu verkosto, Tuija Harakka kertoo.
Yksilölliset erot suuria
Erityisesti koulutaipaleen ensimmäisellä luokalla oppilaiden väliset kehityserot ovat suuria. Taidoissa kehittyneemmän saattaa olla vaikeampi toimia hitaammin oppivien tahdissa. Erilaiset ryhmittelyt auttavat oppilaita asiassa.
– Ihan ensimmäisenä voidaan miettiä oppilaan paikkaa luokassa. Joskus voi olla ihan hyvä, että vilkas oppilas on ihan opettajanpöydän vieressä, kun taas joskus taaksepäin kieppuva on hyvä laittaa aivan luokan taakse, josta hän näkee tapahtumat heti, Turun kaupungin vastaava koulupsykologi Seija Anttila kertoo.
– Jos mahdollista niin lapsi voi esimerkiksi opiskella oppilasmäärältään pienemmässä ryhmässä, jolloin aikuisella on hänelle enemmän aikaa ja huomio kiinnittyy enemmän koulun käyntiin, Tuija Harakka sanoo.
Opetusmenetelmät sopiviksi
Yksi keino tukea vilkkaita lapsia perusopetuksessa on kohdentaa opetusmenetelmät ja -välineet oppilaan tarpeisiin sopiviksi.
– Opetusmenetelmien valinnassa opettajilla ja erityisopettajilla on paljon tietämystä ja osaamista, Harakka sanoo.
Opettajien rooli onkin luonnollisesti varsin tärkeässä roolissa opetustilanteen sujuvuuden ja rauhallisuuden takaamisessa.
– Opettaja tekee opetuksesta vaihtelevaa, ettei oppilas ehdi pitkästyä jos tämä on kovasti nokkela, ja antaa tarvittaessa lisätehtäviä, Seija Anttila sanoo
Sermejä käytössä
Tilaratkaisuilla voidaan parantaa vilkkaan lapsen ja samalla koko ryhmän keskittymistä.
– Esimerkiksi luokassa olevilla sermeillä lapsen keskittymistä voidaan parantaa, kun lapsen huomio ei kiinnity liikaa ulkoisiin ärsykkeisiin, jotka haittaavat koulunkäyntiä, Tuija Harakka kertoo.
Myös Turussa yleisopetuksen luokissa on käytössä siirrettäviä sermejä. Kokonaan lapsen eristäviä koppeja ei Turussa ole käytössä, eikä Turun kaupungin vastaava koulupsykologi Seija Anttila pidä niitä hyvänä menetelmänä.
– Lapsen pitäisi oppi olemaan muiden lasten kanssa ja oppia kestämään niitä häiriötekijöitä, ja olla itse myös häiritsemättä, Anttila sanoo.
Myös yksinkertainen konsti hankkia pehmustettuja istuimia voi auttaa ja lisätä lapsen halua pysyä paikoillaan. Lisäksi erilaiset puristeluesineet ja - vahat ovat yleisesti käytössä.
Anttilan mukaan opettajan käytössä olevat keinot puuttua vilkkaisiin ja erityistä huomiota tarvitseviin oppilaisiin ovat tehokkaita, mutta niitä tulee käyttää aktiivisesti.
– Keinot ovat varsin tehokkaita, mutta se vaatii semmoista pitkäjännitteisyyttä myös opettajalta, että muistaa kokoajan tehdä sitä tai anna asiassa periksi.
Rehtori: Eristyssermejä on käytetty pitkään
OAJ:n lakimies: Kuulin oppilaiden eristyssermeistä vasta tänään
Seura: Ekaluokkalainen eristettiin puukoppiin kahdeksi kuukaudeksi