Koulujen alku on herättänyt vilkasta keskustelua peruskoulun uusien opetusmenetelmien ja modernien oppimisympäristöjen ongelmista.
Useat eri mediat ovat uutisoineet lasten, vanhempien ja opettajien tyytymättömyydestä. Huolenaiheina ovat olleet muun muassa opetuksen puute ja lasten kyvyttömyys keskittyä meluisassa ympäristössä.
Yle kertoi torstaina kuudesluokkalaisesta tytöstä, jonka koulumenestys alkoi kärsiä uusia oppimismenetelmiä hyödyntävässä koulussa. Tyttö koki, että hänelle annettiin liikaa vastuuta asioiden oppimisesta. Lopulta hän vaihtoi koulua heikentyneiden arvosanojensa vuoksi.
Opetushallituksessa on huomattu, että jostain kenkä puristaa.
– Viime päivien uutisoinnista saa käsityksen, että oppilaat ovat oman onnensa nojassa opetustilanteessa, ja näinhän sen ei pitäisi olla, sanoo opetusneuvos Marjo Rissanen STT:lle. Hän on Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkö.
Opetushallitus laatii perusopetussuunnitelma perusteet, jotka toimivat pohjana kuntien ja koulujen omille opetussuunnitelmille. Kouluissa on siis omat työskentelykäytännöt, jotka perustuvat valtakunnallisiin perusopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin.
Taustalla osallistuvan kansalaisen malli
Rissasen mukaan keskustelussa on esitetty kritiikkiä etenkin lasten itseohjautuvuutta kohtaan, vaikka kaikilla ei ole käsitystä siitä, mitä se oikeastaan tarkoittaa.
