Koulujen oppimistuloksia voi ennustaa melko tarkasti koulun sijainnin perusteella, sanoo yliopistonlehtori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Suomessakin asuinalueiden eriytyminen näkyy jo oppimiseroissa koulujen välillä.
– Opetuksen eroista ei ole kyse, kun puhutaan oppimistulosten eroista, Bernelius huomauttaa.
Vaikka suurin osa suomalaiskoululaisista käy omaa lähikouluaan, kouluvalinnat ovat omiaan lisäämään eroja tuloksissa. Helsingin ja Turun yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa selvisi, että sosioekonomisesti heikoilla alueilla sijaitsevia kouluja vältetään.
Vaikka eriytyminen lisääntyy, erot suomalaiskoululaisten oppimistuloksissa ovat kansainvälisesti verrattuna pieniä.
Monissa maissa esimerkiksi mahdollisuus valita koulu vapaasti on lisännyt peruskoulujen eriarvoistumista. Muun muassa Ruotsissa tutkijat pitävät Pisa-tulosten romahtamisen syynä erojen kasvua koulujen oppilaspohjassa, Bernelius kertoo.
– Ruotsissa oppilaserot ovat kouluvalintojen vapautumisen jälkeen kasvaneet huikeasti ja oppimistulokset ovat tulleet alaspäin samaa tahtia, Bernelius sanoo.
Sen sijaan esimerkiksi Puolassa oppilaspohjan sekoittamisen jälkeen oppimistulokset ovat parantuneet ja jatkaneet nousua, hän jatkaa.
Lähikoulun markkinoinnissa vanhemmille pitäisi Berneliuksen mukaan korostaa lapsen kaveripiirin muodostumista.
– Lasten sosiaaliset verkostot, siis ihan ystäväpiirien muodostuminen, alueellinen yhteisöllisyys on varmasti asia, joka jos perheet ajattelisi sitä enemmän, se voisi olla ihan merkittäväkin asia.