Lähes jokaisella paikkakunnalla on netissä omat kotiseutusivustonsa. Tyypillisimpiä ovat sivustot, joilla jaetaan valokuvia ja muistoja vuosikymmenten takaa. Osa sivustoista on syntynyt vapaaehtoisvoimin, osassa asialla on paikalliset kotiseutuyhdistykset.
Suomen Kotiseutuliitossa ollaan tyytyväisenä seurattu kotiseututyön levittäytymistä some-maailmaan.
– Olemme uteliaana seuranneet sivusta toiminnan kehittymistä. Paikkakuntakohtaisten ryhmien takana on yleensä 2–3 tyyppiä, jotka ovat polkaisseet toiminnan liikkeelle. Erilaisia kotiseutuun liittyviä ryhmiä löytyy etenkin Facebookista niin paljon, ettei niiden tarkkaa määrää voi edes tietää, Riitta Vanhatalo toteaa.
Kajaanilainen Raija Närhi perusti Vintage Kajaani-ryhmän alkuvuodesta 2013. Perustamisen taustalla oli Närhen kiinnostus vanhoihin valokuviin ja kaupunkikuvan muuttumiseen. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin ryhmässä on lähes 9000 jäsentä ja liittymispyyntöjä tulee päivittäin.
– Minulla toiveena oli ihmisten aktivointi ja kiinnostuksen herättäminen siihen, kuinka kaupunki on muuttunut vuosien saatoissa. Kun heinäkuun lopulla järjestimme Kajaanissa ryhmän merkeissä Vintage-tapaamisen, viikon aikana tuli sata uutta jäsentä. Ryhmän suosio ei ole hiipunut. Tämä on mitä suurimmassa määrin kotiseututyötä, Raija Närhi toteaa.
Kun valokuvia julkaistaan Facebook-ryhmissä, on syytä huomioida valokuvien tekijänoikeudet. Luvatta julkaistusta kuvasta voi napsahtaa postilaatikkoon satojen eurojen lasku.
– Tämän asian kanssa olemme tekemisissä päivittäin. Saamme asian tiimoilta keskimäärin 3–4 yhteydenottoa päivässä, arvioi valokuvaajia edustavan Finnfoton toiminnanjohtaja .