Kotihoito muuttumassa ympärivuorokautiseksi palveluksi – kuntoutus tukee ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotona

Jumppa ja hoitajan virtuaalikäynnit voivat vastaisuudessa kuulua yhä useamman ikäihmisen kotihoitoon. Kuntouttavan toiminnan lisääminen ja teknologian hyödyntäminen ovat keinoja, jotka sisältyvät eri puolilla maata tehtävään koti- ja omaishoidon uudistustyöhön.

Hankkeen projektipäällikkö Anja Noro sosiaali- ja terveysministeriöstä linjaa, että tavoitteena ovat yhdenvertaiset ja paremmin koordinoidut palvelut, mutta myös kustannusten kasvun hillitseminen.

– Vaikka meillä on kehitetty paljon hyviä käytäntöjä ja on hyviä toimintamalleja, niin kaikki eivät ole levinneet riittävän nopeasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä Manner-Suomessa oli viime vuonna noin 73 000 ihmistä. Tarpeen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa, kun ikääntyneiden määrä kasvaa.

Lisäksi kotihoito on muuttumassa ympäri vuorokauden toimivaksi palveluksi. Lähes kaikki kotihoidon asiakkaat Kainuussa ja Etelä-Karjalassa voivat jo nyt tarvittaessa saada hoitokäyntejä iltaisin ja viikonloppuisin.

– Jos ympärivuorokautinen kotihoito on jätetty kehittämättä, niin se tarkoittaa ikäihmisillä muuttamista johonkin, Noro sanoo.

Eri osaajat tarpeen

Keski-Suomen uudistushankkeen muutosagentti Tuija Koivisto kaipaa hoitotyöhön monipuolista osaamista. Esimerkiksi kuntoutuksen ammattilaisia on heidän alueellaan töissä vain vähän. Kotihoidossa kuntoutusmahdollisuudet tulisi kuitenkin selvittää ennen päätöstä pitkäaikaisista palveluista.

Koiviston mukaan kotihoidon asiakkaat eivät välttämättä ole niin huonokuntoisia kuin usein ajatellaan. Heillä kolmannes asiakkaista tarvitsee palveluita alle viisi tuntia kuussa. Tällöin kyse saattaa olla esimerkiksi terveydentilaan liittyvästä seurannasta, kuten verinäytteiden hakemisesta tai lääkkeiden jakamisesta.

Koivisto torjuu samalla käsityksen, että kotihoidossa olisi aina kiire. Asiaa selvittäessä ilmeni, että melkein puolet kokonaistyöajasta kuluu muuhun kuin asiakkaan luona tehtyyn työhön. Lisäksi esimerkiksi työvuoroja ei aina osata porrastaa, vaan paikalla saattaa olla aamu- ja iltavuoro yhtä aikaa.

– Käsiparit eivät auta, jos ne hukkaantuvat välilliseen työhön.

Teknologia juurtuu hitaasti

Hankkeessa selvitetään myös teknologian mahdollisuuksia sekä hoitotyöntekijöille että asiakkaille. THL:n tutkimuspäällikön Sari Kehusmaan mukaan laitteita ja sovelluksia kyllä kokeillaan, mutta niiden juurruttamisessa toimintaan on haasteita.

– Kestää aika pitkään ennen kuin kotihoidossa joku teknologiainnovaatio laajenee laajaan käyttöön.

Yksi yleistynyt sovellus on kuitenkin turvapuhelin. Samoin lääkeannosjakelu laajenee koko ajan, joskin sen hyödyntämisessä on isoja eroja maakuntien välillä.

Lue myös:

    Uusimmat