Hämeenlinnan naisvankilassa äitienpäivä ei näy millään tavoin siitä huolimatta, että monet tuomioitaan suorittavat vangit ovat äitejä.
Rigmor ja Thulan kertovat, että vangit saattavat järjestää keskenään pienimuotoista juhlintaa, esimerkiksi leipomisen muodossa. Sunnuntaina aamupäivällä ei kuitenkaan ollut vielä varmaa, onko päivän aikana luvassa äitienpäivän viettoa.
– Jos naiset yhdessä päätetään, että tehdään jotain, niin sitten. Muuten tämä on ihan samanlainen sunnuntai kuin muutkin, Thulan kertoo.
– Eilen oli jonkin verran munkkikahvittelua, mutta tästä päivästä ei ole tietoa. Ei ehkä ole oikein tarvetta juhlia, kun ei ole niitä mukuloita täällä, Rigmor sanoo.
Lue myös: Paula otti kotiinsa ex-miehensä ja tämän uuden vaimon orpolapset – ”Heiltä kysyttiin, haluavatko he tulla, ja siitä se sitten lähti”
Lapsille ei haluta huonoja muistoja
Rigmor ja Thulan kertovat haastattelussa äitiyden ja perheen merkityksestä elämäänsä vain etunimillään, ettei menneisyys takertuisi julkisuudessa heihin ja perheisiinsä liiaksi.
Haastattelua tehdään hieman yli tuntia ennen vierailuaikaa. Lapset eivät kuitenkaan ole tulossa äitienpäivävierailulle, selvästä periaatteesta.
– Hyvät ja huonot kokemukset, sellaiset merkittävät, jäävät aina lapselle muistiin. En halua, että hänelle jäisi tällainen muisto, Rigmor kertoo.
– Kun lapsen tuo vankila-alueelle, niin se ympäristö muuttuu jo tosi karusti, vaikka tilat yritetään järjestää lapsille mieluisiksi vaikkapa leluilla. Se on kuitenkin sellaista pakkopuurtamista, kun ei voi lähteä vaikkapa puistoon. Siellä tilassa ollaan pari tuntia, ja jos ei saa yksin tavata, niin siinä on joku valvomassa, Thulan kuvailee.
Puhelimitse yhteyttä päivittäin
Sen sijaan puhelimitse pidetään yhteyttä. Thulan soittaa kotiin päivittäin.
Heti ovien auettua kahdeksalta sunnuntaiaamuna oli päivän ensimmäinen puhelu lapsen kanssa.
– Sieltä tuli tosi iloiset äitienpäiväonnittelut, Thulan hihkaisee.
– Toki siellä ikävöitiin kovasti ja toivottiin äitiä kotiin, mutta se vie vielä vähän aikaa.
– Pidän yhteyttä ainoastaan puhelimitse säännöllisesti. Lapselle on kuitenkin tärkeää kuulla äidin ääntä ja tietää, että äidillä on kaikki hyvin, vaikkei niinkään tietäisi, että äiti on vankilassa, hän kertoo.
Rigmor kertoo, että hän pääsee noin joka toinen kuukausi tapaamaan lastaan Hämeenlinnan keskustassa muutaman tunnin ajan.
– Se on paljon lapsiystävällisempää, hän kertoo.
Mitä äitiys merkitsee?
Äitiys ja perhe-elämä ovat olleet molemmille asioita, jotka ovat vaikuttaneet ajatteluun merkittävästi. Kumpikin kertoo, että lapsen saaminen on pistänyt ajattelemaan elämän valintoja.
– Lapsi ja perhe merkkaavat kaikkea. Lapsi, perhe ja lähipiiri ylipäätään kantavat pitkälle elämässä. Muuten ei ole mitään sitten… ei voi ajatella vain itseään, vaan pitää ajatella muita myös. (Lapsen saamisen jälkeen) on itse hillintää aika paljon oppinut. Kyllä se jollain tavalla on tehnyt paremmaksi ihmiseksi. Se on jättänyt hienoja kokemuksia, ja varmasti paljon on luvassakin, Rigmor kuvailee.
– Tuntee ehkä suuremmassa määrin empatiaa. Osaa kantaa vastuun paremmin omista päätöksistä. Se on hieno tunne jokaiselle äidille, Thulan tiivistää herkistyen.
– Perhe on elämän perusta, normaalin elämän pohja. Ei välttämättä tarvitse olla edes lasta, mutta että on perhe, jonka kanssa voi suunnitella tulevaisuutta.
Kummallakin on vankilatuomiota jäljellä enää muutamia kuukausia. Ajatus seuraavasta äitienpäivästä perheen kanssa tiivistyy kummankin suusta yhteen sanaan: helpottavaa.
– Eihän tämä (vankila) ole kenenkään paikka olla. Mieluiten pyrkii siihen, ettei tule tänne ollenkaan. Se on sitä aikaa, mikä pitäisi olla perheen kanssa. Siihen jokaisen pitäisi pyrkiä, Rigmor sanoo.