Koronarokotteista on tullut poliittinen ase: Miten Gibraltar ja Israel ovat onnistuneet rokottamaan lähes kaikki kansalaisensa?

10:15
Miten Gibraltar ja Israel ovat näin hyvässä rokotustahdissa? Näissä maailman maissa koronarokottaminen on edennyt nopeimmiten.

Koronarokotteiden kulisseissa käydään armotonta poliittista peliä. Pandemiauhka nähdään eri valtioissa eri tavoin. Uhkaa sävyttävät viholliskuvat ja kansallinen terveys. 

Viiden jälkeen -ohjelma selvitti, miten koronarokottaminen etenee maailmalla ja kuinka puhtain paperein rokotteita on hankittu eri maihin. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola analysoi tilannetta.

– Rokotustilanteessa eri puolilla maailmaa näkyy se, miten pandemia koetaan. Suomessa se on terveysuhka ja joillekin valtioille se on kansallinen turvallisuusuhka, Aaltola sanoo.

Our World in Datan keräämien tilastojen mukaan suurimman rokotekattavuuden on saavuttanut Iso-Britannialle kuuluva Gibraltarin saari. Siellä lähes kaikki kansalaiset ovat saaneet jo kummatkin rokoteannokset. Britanniassa sen sijaan vain noin puolet kansalaisista on saanut ensimmäisen rokotteen.

– Siinä on yhdistettynä brittien aluepolitiikka brexitin jälkeisiin ongelmiin. Espanja on pitkään halunnut Gibraltaria itselleen. Rokotusohjelma ei ole vain rationaalinen asia, siihen liittyy myös poliittisia piirteitä, Aaltola toteaa.

Kakkossijaa pitää Israel, jossa kaikki ovat saaneet ainakin yhden rokotteen. Se ei ole yllättävää maailmanpolitiikan näkökulmasta. 

– On tosiaan eri tapoja nähdä tämä pandemiauhka ja Israelissa se koetaan kansallisen turvallisuuden kysymyksenä. Siellä koko valtionkoneisto turvallisuuspalvelu mukaan lukien on valjastettu rokotusohjelman tehokkuuteen, Aaltola avaa. 

Palestiinalaisalueilla on kuitenkin oma rokotusohjelmansa. 

– Kansainvälispoliittiset kiistat ja viholliskuvat läikkyvät helposti rokotuspolitiikkaan, Aaltola toteaa.

Rokotesuurvallat käyttävät diplomatiaa 

Kolmantena on Intian valtamereltä löytyvä saarivaltio Seychellit. Tämä selittynee osin sillä, että maa on hyvin riippuvainen turismista ja se on myös väkiluvultaan hyvin pieni. Maassa asuu vain hieman alle satatuhatta asukasta. Rokotuksia on tuotu ainakin Kiinasta ja Intiasta.

– Tätä selittää rokotesuurvallat Intia ja Kiina. Ne käyvät tällaista rokotediplomatiaa muissakin maailmankolkissa, ei vain tuolla alueella. Rokotteita kehittää 13 keskeistä maata, joissa on keskeiset rokotetuotantolaitokset, Aaltola tietää. 

Suomi hyötynyt EU:n koronarokotelinjauksesta

Rokottaminen on edennyt Pohjoismaista nopeiten Tanskassa ja Islannissa. Suomi tulee kolmantena. Seuraavina meidän jälkeen ovat Norja ja Ruotsi. Suuria eroja maiden välillä ei ole. EU-maat etenevät tasatahdissa toistensa kanssa.

– Olemme saaneet eurooppalaisista aluepoliittisista syistä suhteessa väestömäärään saman verran rokotteita kuin muut Euroopan maat. Näin siitä huolimatta, että tautitilanne on ollut meillä huomattavasti parempi kuin esimerkiksi Ranskassa, Aaltola pohtii. 

Astra Zenecan vientikielto voi vaarantaa koko tuotantoketjun

EU päätti kieltää ruotsalais-brittiläisen Astra Zenecan rokotteen viemisen EU:n alueelta ulos.

– Päätöksellä korostetaan strategista suvereniteettia autonomiaa ja toisaalta Iso-Britannia on nostettu tikun nokkaan. Tämä rokote on Oxfordin yliopiston kehittämä ja siinä on erilainen bisneskuvio kuin muissa rokotteissa, sitä myydään omakustannehintaan. Oxford ei taatusti ole tuosta päätöksestä kiitollinen, Aaltola painottaa. 

Hän jatkaa, että rokotteita eivät valmista valtiot vaan isot, monikansalliset yhtiöt. Niistä suurin osa on yhdysvaltalaisia. Ne tuovat ja vievät rokotteita ympäri maailmaa globaaleissa tuotantoketjuissa.

–Tuotantoketjut ovat hyvin haavoittuvia tällaisille vientikielloille. Se koskee rokotteiden lisäksi niihin liittyviä komponentteja, joita on noin parikymmentä. Niitä tehdään eri puolilla maailmaa. Koko tuotantoketju saattaa häiriintyä eri maiden tehdessä tällaisia päätöksiä, Aaltola terottaa. 

Katso koko Viiden jälkeen -ohjelman haastattelu jutun yläpuolelta. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja