Joidenkin tutkimusten perusteella vyöruusutapauksia todetaan tavallista enemmän koronarokotusten jälkeen, mutta tuoreet tulokset eivät tue tätä.
Tutkijat selvittivät asiaa yli 2 miljoonan koronarokotuksen saaneen rekisteritiedoista. Potilaista 1 500 oli sairastunut vyöruusuun 30 päivän sisällä rokotuksesta.
Tulosten perusteella riski sairastua vyöruusuun oli samaa tasoa koronavirusrokotusta seuraavien 30 päivän aikana kuin 2–3 kuukautta myöhemminkin, mikä viittaa sairastumisten johtuneen jostain muusta kuin koronavirusrokotteesta.
Erillisessä analyysissa tutkijat vertasivat koronavirusrokotuksen saaneita tavallisen influenssarokotuksen ennen koronaepidemiaa saaneisiin. Tässäkään vertailussa ei löytynyt viitteitä suurentuneesta sairastumisriskistä.
Lue myös: Vyöruusu on kivulias rakkulainen tulehdus, joka voi puhjeta lähes jokaiselle – tällaiset ovat sen oireet ja hoito
Rokotuksen jälkeen seuranta tarkempaa
Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta niiden perusteella koronavirusrokotukset eivät suurenna riskiä sairastua vyöruusuun.
Tutkijat pitävät mahdollisena, että koronavirusrokotuksen jälkeen potilaita seurataan tarkemmin ja potilaat itse kertovat oireistaan ja sairastumisistaan herkemmin, minkä takia heiltä myös löytyy enemmän vyöruusua. Tämä selittäisi eron aiempiin tutkimuksiin.
Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Vyöruusu johtuu vesirokkoviruksesta, joka jää piileksimään selkäytimen läheisiin hermojuuriin vesirokon jälkeen. Se aiheuttaa rakkulaisia ihomuutoksia ja usein voimakasta kipua. Vyöruusun voi saada kuka tahansa vesirokon sairastanut, mutta se yleistyy iän myötä. Yhden vyöruusun on sairastanut 2 prosenttia 40-vuotiaista, 5 prosenttia 50-vuotiaista ja 10 prosenttia 70-vuotiaista.
