Koronaviruksen viimeisimmät nimetyt variantit lambda ja myy eivät tämänhetkisen tiedon mukaan ole pahentamassa pandemiaa. Asiantuntijat ovat arvioineet, että lambda ja myy eivät tule syrjäyttämään maailmalla ja Suomessa kiertävää deltamuunnosta.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kertoo, että kaikkien muiden virusmuunnosten osuus uusissa koronatartunnoissa on laskenut maailmanlaajuisesti. Deltasta on tullut hallitseva kaikkialla.
– Delta on niin tehokas, että se ikään kuin on tähän mennessä vienyt tilan näiltä muilta varianteilta. Näyttää siltä, että deltavariantti on tässä voittaja, ja muista ei tällä hetkellä ole samanlaista uhkaa, Vapalahti kuvailee.
Herkemmin tarttuvan ja leviävän deltan on myös arvioitu olevan niin vahva, että se voi mahdollisesti estää uusien uhkaavien virusmuunnosten syntymisen.
Deltaa on todettu tähän mennessä yli 185 maassa. Perussa joulukuussa ensimmäisen kerran havaittua lambdamuunnosta ja tammikuussa Kolumbiassa havaittua myymuunnosta on puolestaan löydetty yli 40 maassa, pääasiassa Etelä-Amerikassa.
Virusmuunnoksia seuraavan Gisaid-tietokannan mukaan Suomessa on todettu kolme myyn aiheuttamaa koronatapausta, lambdaa ei ole todettu.
Viruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan. Valtaosa koronan virusmuunnoksista ei kuitenkaan aiheuta syytä huoleen.
"Rokotteet näyttävät rajoittavan uusien varianttien syntymistä"
Tutkimusten mukaan käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronataudilta myös tunnettujen varianttien aiheuttamissa tartunnoissa.
Vapalahti muistuttaa, että kaikki huolestuttavat variantit ovat syntyneet ennen rokotuksia. Alfamuunnoksen epäillään syntyneen pitkittyneestä infektiosta, kun muut taas siitä, että virus on kiertänyt väestössä runsaasti.
– Isossa kuvassa näyttää siltä, että silloin kun virus on kohtuullisen estoitta ja rajoituksitta päässyt runsaasti lisääntymään infektion osin jo saaneessa väestössä, näitä variantteja on syntynyt. Sen sijaan rokotusten lisääntyminen ei ole johtanut varianttien syntyyn samalla tavalla. Rokotteet näyttävät rajoittavan uusien varianttien syntymistä, Vapalahti sanoo.
Vapalahden mukaan nyt on ajankohtaista tutkia sitä, kuinka kauan rokotteesta saatu immuniteetti kestää ja keille mahdollisia tehosteannoksia olisi hyvä tarjota. Se tiedetään, että immuniteetti hiipuu jonkin verran puolen vuoden jälkeen erityisesti riskiryhmissä.
– Tässä vaiheessa tärkeintä on se, että ihmiset ottaisivat ne toiset annokset ja ne, joilta puuttuu, ne ensimmäisetkin. Se auttaa sekä yksilöä itseään että koko yhteiskuntaa palaamaan paremmin normaaliin, Vapalahti sanoo.
Lambda ja myy ovat WHO:n tehostetussa seurannassa
WHO seuraa koronamuunnosten evoluutiota ja leviämistä maailmanlaajuisesti ja jaottelee variantit kolmeen luokkaan: huolestuttaviin, tehostetun seurannan alaisiin sekä seurattaviin.
Huolestuttaviksi luokitellaan deltan lisäksi alfa-, beeta- ja gammamuunnokset. Alfaa on havaittu yhteensä 193:ssa, beetaa 142:ssa ja gammaa 96:ssa maassa.
Lambda ja myy ovat tehostetun seurannan alaisia variantteja. Lambda nostettiin tehostettuun seurantaan kesäkuussa, myy elokuun lopussa.
WHO:n mukaan deltamuunnos on tällä hetkellä hallitseva variantti maailmassa ja alfa-, beeta- ja gammamuunnoksia kutakin kiertää enää alle yksi prosentti tartunnoissa.
Variantit nimetään nykyään kreikkalaisten aakkosten mukaan. Aiemmin alfa tunnettiin brittimuunnoksena, beeta Etelä-Afrikan muunnoksena, gamma brasilialaismuunnoksena ja delta Intian varianttina.