Koronakuolemia on ennätyksellisen paljon tänä vuonna – miksi neljättä rokotetta ei anneta jo nyt kaikille, Mika Salminen?

Miksi koronakuolemia on niin paljon? THL:n Mika Salminen avaa 3:13
Katso Mika Salmisen koko haastattelu videolta. Näin hän vastaa, miksi neljättä rokotekierrosta ei ole vielä aloitettu kaikille koronakuolemien suuresta määrästä huolimatta.

Tänä vuonna koronakuolemia on ollut ennätyksellinen paljon, vaikka rokotukset ovat edenneet kovaa vauhtia.

Kuluvan vuoden aikana on toukokuun 22. toukokuuta mennessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan kirjattu kaikkiaan 2 634 koronakuolemaa. Vertailun vuoksi koko epidemian alusta lähtien luku on yhteensä 4 941.

Miksi kuolemamäärät kasvavat voimakkaasti, vaikka suurin osa ihmisistä on saannut usean rokotteen?

– Suhteessa tartuntamääriin kuolemia on kymmenen kertaa vähemmän kuin aikaisemmin, kertoo THL:n Mika Salminen MTV Uutisten haastattelussa.

Pääsyy on siis tartuntojen suuri määrä.

Salmisen mukaan kunnollisia epidemioita ei ollut aikaisemmin kuin muutamilla alueilla Suomessa. Viruksen levinneisyys on nyt paljon laajempi kuin aikasemmin.

– Saamme nyt moninkertaisesti ihan yhdessä kuukaudessa tartuntoja verrattuna edellisiin vuosiin, kertoo Salminen.

Kuolemaa korona on kylvänyt alkuvuodesta etenkin vanhimmissa ikäryhmissä.

Rajoituksille syksyllä korkea kynnys

Syksyksi on povattu taas uutta epidemia-aaltoa kausivaihtelun takia.  

– Hengitystieinfektiot tuppaavat olemaan talvella yleisempiä, Salminen sanoo.

Salminen ei usko, että syksyllä tartuttaisiin kuitenkaan koronarajoituksiin.

– Uskoisin, että kynnys on erittäin korkea.

Salmisen mukaan moni maa on vetänyt johtopäätöksen, että koronavirus on tullut jäädäkseen. Poikkeuksena on Kiina, jonka koronapolitiikka on edelleen äärimmäisen ankaraa. Tautia pystyy hoitamaan jo melko hyvin, ja lääkkeet kehittyvät kaiken aikaa. 

– Kyseessä on niin herkästi tarttuva tauti, että rajoitusten hyöty jää aika nollaksi.

Panttaus ohi syksyllä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta on syytetty neljänsien rokotteiden "panttaamisesta", mutta syyskuun alusta alkaen neljännen rokotteen suositus laajenee 60 vuotta täyttäneisiin ja lisäksi 12–59-vuotiaisiin, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin. Elokuun 15. päivä alkaen koronarokotteen saavat myös 65 vuotta täyttäneet.

Miksi koronarokotteita ei anneta nuoremmillekin saman tien?

– Vakavat tautimuodot ovat niin harvinaisia nuoremmilla ihmisillä, joilla ei ole vakavia riskitekijöitä, joten rokotteesta ei oikeastaan ole hyötyä, toteaa Salminen.

Rokotteet eivät myöskään tehokkaasti tarttuvan omikronmuunnoksen myötä suojaa tartunnoilta, vaan ainoastaan vakavalta tautimuodolta.

Lue myös:

    Uusimmat