Mitä useammalla tavalla varhaiskasvatuksesta oltiin yhteydessä perheisiin ja mitä hyödyllisemmäksi vanhemmat tämän kokivat, sitä vähemmän heillä oli uupumusoireita, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
Erityisesti ruoka-apu, neuvot lapsen päiväjärjestyksen suunnitteluun sekä kehotus ottaa tarvittaessa yhteyttä koettiin jaksamista tukeviksi. Koronapandemian vuoksi noin kolme neljäsosaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olleista lapsista siirtyi kotihoitoon maaliskuussa.
Yhteydenpidosta kotiin jääneisiin lapsiin ja heidän vanhempiinsa ei kansallisella tasolla annettu erityisiä ohjeita. Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana -kyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, että yhteydenpito perheisiin oli tavallista, vaikka lapset olivatkin kotona.
Varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluita verkossa
Kyselyyn vastasi hieman yli 1 100 vanhempaa, joista yli 500:lla oli varhaiskasvatusikäinen lapsi kotihoidossa.
– Näistä vanhemmista 82 prosenttia raportoi varhaiskasvatuspalvelujen olleen yhteydessä perheeseen. Yhteydenpitoa olisivat toivoneet etenkin alle esiopetusikäisten lasten vanhemmat, kertoo varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari tiedotteessa.
Yhteyttä varhaiskasvatukseen pitäneistä vanhemmista vain noin kolmannes arvioi yhteydenpidon jonkin verran tai erittäin hyödylliseksi lapsen tai itsensä kannalta, ja liki kolmannes ei pitänyt sitä lainkaan hyödyllisenä.
– Kyselyn perusteella yleisin yhteydenpito oli sitä, että lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikka antoi neuvoja, ohjeita tai ideoita lapsen päivittäiseen toimintaan, Alasuutari mainitsee.