Koronaviruspandemia heikentää erityisesti vähävaraisten perheiden lasten hyvinvointia – "Olisi kiva tehdä jotain muuta kuin istua tietokoneella"

Useampi kuin joka neljäs lapsi koki henkisen hyvinvointinsa poikkeustilanteessa erittäin tai melko huonoksi. Vähävaraisten perheiden lapsista näin koki yli 40 prosenttia.

Vähävaraisten perheiden lapset kertoivat kyselyssä muita useammin vaikeuksista koulunkäynnissä ja perheen tuen tarpeen lisääntymisestä.

Pelastakaa Lapset kysyi huhtikuussa yli 3  000 lapselta koronaviruspandemian vaikutuksista arkeen, koulunkäyntiin, henkiseen hyvinvointiin ja perheen tilanteeseen.

Ahdistusta, huolta ja hätää - ja hermot kireällä

Lapset ovat huolissaan esimerkiksi koronaviruspandemian tuomista talousvaikeuksia. Viidennes vastaajista sanoi perheen toimeentulon heikentyneen poikkeusoloissa, ja hieman useampi oli huolissaan perheen toimeentulosta. Vähävaraisten perheiden lapsista reilusti yli puolet oli toimeentulosta huolissaan.

–  Tähän asti erityisesti vähävaraisten perheiden lasten tilanteesta koronakriisissä on ollut vähäistä tietoa, mutta nyt meillä on konkreettista näyttöä siitä, että etenkin matalan tulotason perheissä lapset kokevat paljon ahdistusta, huolta ja hätää, sanoo lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapsista tiedotteessa.

Huoltajan tai huoltajien jaksamisesta oli huolissaan useampi kuin joka kolmas lapsi, vähävaraisissa perheissä lähes kaksi kolmasosaa. Lisäksi joka kolmas vastaaja kertoi, että perheessä riidellään aiempaa enemmän.

–  Lähes koko perhe on kotona koko ajan, minkä takia hermot ovat kireällä ja riitoja tulee usein, raportissa kerrotaan yhden vastaajan sanoneen.

Lämmin lounas jää monilla saamatta

Koulunkäynnin siirtyminen kotiin ja lisääntynyt kotona oleminen vaikuttivat niin ikään erityisesti vähävaraisten perheiden lapsiin. Useampi kuin joka kymmenes vähävaraisen perheen lapsi sanoi jäävänsä vaille lämmintä tai ravitsevaa lounasta kouluruokailun jäätyä tauolle.

Kolme neljäsosaa kaikista vastaajista ilmoitti kokevansa, että opinnoissa on vaikeampaa pärjätä etäopiskelussa. Kahdeksan prosenttia perusteli tätä kotitilanteella, kuten päihde- tai mielenterveysongelmilla tai henkisellä tai fyysisellä väkivallalla. Vähävaraisten perheiden lapsilla vastaavia syitä oli 15 prosentilla.

–  Suurimmat huoleni ovat kotona, enkä tilanteesta johtuen pysty menemään kaverilleni yöksi, kuten yleensä tukea tarvitessani menen, yksi vastaaja kertoo raportissa.

Yli puolet vastaajista koki olevansa poikkeusoloissa entistä yksinäisempiä.

–  Olisi kiva tehdä jotain muuta kuin istua tietokoneella, eräässä vastauksessa sanotaan.

Tukea ei välttämättä saa, vaikka pyytäisi

Lasten stressiä ja huolta lisäsi kyselyn mukaan myös se, että monet kokivat perheiden saaman tuen riittämättömäksi. Vähävaraisten perheiden lapsista avun tarpeesta kertoi lähes puolet vastaajista. Useampi kuin joka kymmenes ei ollut yrityksistä huolimatta saanut apua.Tiedotteessa Sarkia kutsuu lukuja synkiksi.

–  Apua tarvitsevien perheiden tavoittaminen on nyt ensisijaisen tärkeää ja toivomme, että hallitus ja kuntapäättäjät varmistavat, että koulujen oppilashuolto ja sosiaalipalvelut ovat riittäviä ja että ne on helppo saavuttaa myös digitaalisesti, hän sanoo.

Lapsen ääni 2020: Lasten näkemyksiä koronakeväästä -raportti on osa Lapsen ääni 2020 -kyselyaineistoa. Lapsen ääni on Pelastakaa Lasten vuosittainen kysely, jolla selvitetään 13–17-vuotiaiden ajatuksia. Tämän vuoden vastaajamäärä, yli 3  100, oli järjestön mukaan huomattavan suuri aiempiin kyselyihin verrattuna.