Professori: Varhaiskasvatusvalintoihin liittyy herkästi vanhempien syyllistämistä

– Varhaiskasvatukseen osallistumista sen sijaan perusteltiin sillä, että työ mahdollisti työn ja kodin yhteensovittamisen, työ oli enemmän kuin vain tapa hankkia rahaa, esimerkiksi isovanhemmat osallistuivat hoitoon tai perheen tulot eivät riittäisi, mikäli äiti olisi hoitovapaalla. Ne, jotka tekivät pätkätöitä tai joilla ei ollut vakituista työtä, menivät aikaisemmin töihin.

Pihlajan mukaan varhaiskasvatusvalintoihin liittyy herkästi vanhempien syyllistämistä – ja erityisesti silloin, jos varhaiskasvatus aloitetaan oletettua aiemmin. Kuitenkin tutkimusten mukaan se, että lapsella on useampia turvallisia aikuisia myös kodin ulkopuolella, on psyykkistä kehitystä suojaava tekijä.

Jos lapsi on pitkään kotona, Pihlaja suosittelee pitämään huolen siitä, että lapsi saa olla jo alle 3-vuotiaana myös muiden lasten seurassa.

– Lasten tarve saada muiden lasten seuraa ei ala vasta esimerkiksi 4-vuotiaana, vaan tutkimusten mukaan jopa 2-vuotiaana aloitetut, pysyvät kaverisuhteet suojaavat lapsen mielenterveyttä.

Pihlaja huomauttaa, että varhaiskasvatuksen aloittaminen olisi hyvä tehdä varsinkin hyvin pienten lasten kanssa mahdollisimman pehmeästi. Huoltaja voisi olla esimerkiksi 1–2 viikkoa mukana varhaiskasvatuksessa tukemassa lasta, kun hän tutustuu uusiin tiloihin, työntekijöihin ja toisiin lapsiin. Tällä tavalla uusi ympäristö ei tulisi täysin kulttuurishokkina, kun lapsi jää ilman huoltajaa päiväkotiin.

Lue myös: Kiina ja Suomi jakavat samoja varhaiskasvatuksen arvoja, mutta linjaavat opetusta eri tavoin

Vaikka tällaisilla tutustumisjaksoilla on todella suuri merkitys, Pihlaja uskoo, että monessa paikassa ne on kokonaan unohdettu.

Henkilöstön pysyvyys on tärkeää

Varhaiskasvatuksen mahdolliset riskit eivät liity niinkään lapsen ikään, vaan enemmänkin siihen, onko yksikössä riittävästi ammattilaisia ja pysyvä henkilökunta, kertoo Pihlaja.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on liian vähän opettajia, mutta onneksi tähän on saatu lisää määrärahoja ja tilanne toivottavasti paranee tulevaisuudessa. Alle 3-vuotiaiden kehitys etenee hyvin nopeaa vauhtia, ja siellä todellakin pitäisi olla korkeasti koulutettuja varhaiskasvatuksen pedagogiikan ammattilaisia. Varhaiskasvatus ei ole vain olemista, vaan jokainen päivä on oppimista.

Pihlajan mukaan lapsille on iästä riippumatta haitallista myös se, jos henkilökunta vaihtuu kesken toimintakauden. Pysyvät, turvalliset ihmissuhteet tukevat lapsen kehitystä ja oppimista.

Heidi Sairasen mukaan kansallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on määritelty, että henkilöstöllä on oltava riittävä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Lisäksi jokainen lapsi tulee huomioida yksilöllisesti ja vuorovaikutussuhteiden tulisi olla mahdollisimman pysyviä.

Sairanen ei osaa arvioida, kuinka hyvin nämä toteutuvat suomalaisessa varhaiskasvatuksessa, mutta hän uskoo, että yksiköissä on eroja.