Korona-aika on ollut vanhemmille koettelemus – perheissä tilanne voi kärjistyä pahaksi: "Jotkut pelkäsivät, että tekevät jotain lapsilleen"

Korona-aika asetti monet vanhemmat uudenlaiseen tilanteeseen. Aiemmin omat työt pystyi hoitamaan sinä aikana, kun joku toinen huolehti lapsista. Koronaepidemian ja sitä seuranneiden rajoitusten takia vanhemmat saattoivat kuitenkin yhtäkkiä joutua oman työnsä ohella huolehtimaan lastenhoidosta sekä etäopetuksen sujumisesta.

Tilanne on tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vaikuttanut myös vanhempien hyvinvointiin.

– Vaikuttaa siltä, että vanhempien uupumus on korona-aikana lisääntynyt, sanoo tutkijatohtori Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistosta.

Joissakin perheissä tilanne kärjistynyt pahaksi

Yliopiston huhti- ja toukokuun aikana tekemään kyselyyn vastanneista vanhemmista 20–30 prosenttia koki vanhemmuuteen liittyviä uupumisoireita vähintään kerran viikossa. Noin yhdeksän prosenttia koki puolestaan uupumisoireita päivittäin.

– Teimme myös vuonna 2018 tutkimuksen, ja siinä noin 80 prosenttia ei kokenut lainkaan uupumisoireita. Näitä ei voi toki suoraan verrata, Sorkkila sanoo STT:lle.

Huonosti voivista vanhemmista moni nosti esiin taloudelliset vaikeudet. Esille nousi myös yksinäisyys eli perheet kokivat, että ne ovat jääneet poikkeustilassa oman onnensa nojaan.

Erityisen huolestuttava Sorkkila pitää sitä, että joissakin perheissä tilanne on kyselyn mukaan kärjistynyt todella pahasti.

– Jotkut jopa pelkäsivät, että tekevät jotain lapsilleen, koska voivat niin huonosti eivätkä ole saaneet mistään apua yrityksistä huolimatta, tutkija kertoo.

Koronakriisin myötä pois oravapyörästä

Huolimatta siitä, että vanhempien uupumus vaikuttaa lisääntyneen korona-aikana, ovat poikkeusolot myös sopineet monille vanhemmille.

Vaikka vastaajista hieman yli puolet (54 prosenttia) koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, koki toisaalta hieman alle puolet (44 prosenttia) sen valoisana tai toiveikkaana. Peräti 72 prosenttia vastaajista puolestaan koki koronakriisillä olleen myönteisiä vaikutuksia vanhempi-lapsi -suhteeseen mahdollisista haasteista huolimatta.

– Moni vastaajista koki, että he saavat nauttia ajasta yhdessä perheen kanssa, elää omien arvojen mukaan, ja jotenkin läheisyys omien lasten kanssa on kasvanut, Sorkkila kertoo. Hänen mukaansa monet vanhemmat myös kertoivat, että perheen lasten keskinäiset välit ovat parantuneet ja lapsista on tullut läheisempiä.

Osa vastaajista on jopa viihtynyt uudenlaisessa tilanteessa niin hyvin, etteivät he edes toivo paluuta vanhaan.

– Moni koki, että on jo pidemmän aikaa kaivannut tällaista, mutta jotenkin se oravanpyörä ei ole antanut siihen mitään mahdollisuutta, tutkija sanoo.

Hänen mukaansa olisikin syytä pohtia, voitaisiinko koronavirustilanteesta oppia tässä suhteessa.

– Osa vanhemmista kokee, että haluaisivat jäädä tällaiseen tilanteeseen, jotta voisivat viettää aikaa perheidensä kanssa ja elää vihdoin arvojensa mukaan. Tarvitaanko siihen kriisi, että vanhemmat voivat kokea näin?

Matalan kynnyksen tuki tärkeää

Sorkkilan mukaan kyselytutkimuksen tulosten perusteella olisi kuitenkin tärkeää pohtia, kuinka perheitä voitaisiin tarvittaessa auttaa, jos toinen korona-aalto iskee tai jostain muusta syystä tulevaisuudessa jouduttaisiin uudestaan eristäytymään koteihin.

– Voisiko olla esimerkiksi jokin keskitetty numero, josta voisi saada tukea tai voisi saada apua esimerkiksi lasten ulkoiluttamiseen tai kotitöihin? Pitäisi olla sellainen matalan kynnyksen tuki, jota varten ei tarvittaisi mitään selvittelyjä.

Sorkkila huomauttaa, että normaalioloissa tukea saa esimerkiksi isovanhemmilta, mutta poikkeusaikana nämä tukiverkot ovat kadonneet monelta. Poikkeusaikana asiat myös kärjistyvät helposti, ja kriisin keskellä olisi tärkeää, että vanhemmat tietävät, mistä apua saa helposti.

Koko ajan ei tarvitse keksiä virikkeitä

Jos perheessä pärjätään ilman ulkopuolista apua, mutta korona-arjessa on kuitenkin ongelmia, voi tilannetta tutkijan mukaan pyrkiä helpottamaan monin keinoin.

Jyväskylän yliopisto julkaisikin koronakriisin alussa listan keinoista, joilla vanhemmat voivat välttää uupumisen poikkeusolojen aikana. Näitä keinoja ovat muun muassa päivien rytmittäminen ja armon antaminen itselleen.

– Se auttaa, jos itse pystyy ennakoimaan ja lapset pystyvät ennakoimaan, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Vanhemman olisi todella hyvä myös olla itseään kohtaan armollinen, eikä uhrautua aina, jos se kuormittaa liikaa, Sorkkila sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi sen, ettei vanhempien tarvitse olla koko aikaa pelaamassa lautapelejä lasten kanssa tai keksiä jatkuvasti muita virikkeitä sen lisäksi, että hoitaa kotityöt ja työt.

– Tärkeää olisi, että osaisi laskea niitä rimoja itselleen ja tehdä asioita, joista perhe pystyy nauttimaan yhdessä. Voi käydä esimerkiksi kävelyllä tai katsoa elokuvaa. Keksiä sellaista tekemistä, josta myös vanhempi saa voimaa.

Iso osa vastaajista äitejä

Keskiviikkona julkaistu tutkimus toteutettiin internet-kyselynä 22. huhtikuuta ja 13. toukokuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi reilut 1 100 vanhempaa, joista 88 prosenttia oli äitejä. Tutkimuksessa kerättiin sekä määrällistä että laadullista tietoa.

Sorkkilan mukaan äitien osuus vastaajissa on korostunut, koska vanhemmista yleisemmin juuri äidit vastaavat perhe- ja vanhemmuuskyselyihin.

– Tulokset rakentuvat hirveän usein äitien vastausten varaan, mikä on harmi, koska haluaisimme myös tuoda esille isien näkökulmia ja tarpeita, hän sanoo.