Korkein oikeus pohtii tänään, onko rikottu kaljapullo hengenvaarallinen teräase vai ei – vastaus voi vaikuttaa kahden vessaryöstöstä tuomitun naisen tuomioon

Käräjä- ja hovioikeuden mukaan vuosina 1999 ja 2000 syntyneet naiset menivät toukokuussa 2018 Jyväskylän Sokoksen WC-tilaan ja työnsivät vessasta poistumassa olleen naisen takaisin lukittavaan vessakoppiin.

Siellä he uhkasivat naista rikotuilla lasipulloilla ja vaativat tältä pankkikortin tunnuslukuineen sekä puhelimen ja siihen sopivan pin-koodin. Samalla he uhkasivat tappaa uhrin. Tilanne päättyi, kun uhri suostui vaatimuksiin.

Keski-Suomen käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus tuomitsivat kumpikin nuoret naiset perusmuotoisesta ryöstöstä lyhyisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.

Jos ryöstö olisi luettu naisten syyksi törkeänä, vankeus olisi täysi-ikäiselle naiselle ollut todennäköisesti ehdotonta. Törkeän ryöstön rangaistusasteikko kun alkaa vähintään kahdesta vuodesta, joka on myös ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen rajapyykki.

Koska ampuma- tai teräaseen tai muun niihin rinnastettavan hengenvaarallisen välineen käyttäminen ryöstössä on osa törkeän ryöstön tunnusmerkistöä, on kaljapullokysymyksellä merkitystä harkinnassa.

Käräjäoikeus piti rikottua pulloa hengenvaarallisena

Keski-Suomen käräjäoikeus totesi, että ehjä olutpullo ei rinnastu hengenvaaralliseen välineeseen, mutta rikottu pullo rinnastuu. Käräjätuomiossa todettiin, että tätä kysymystä on eri oikeuksissa tulkittu miten milloinkin.

–  Teräväreunaisina pullot ovat soveltuneet pääasiassa toisen vahingoittamiseen viiltämällä tai pistämällä, missä tarkoituksessa rikotut pullot ovat mitä ilmeisimmin olleet vastaajilla mukana. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että rikottua pulloa voidaan pitää teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä, oikeus totesi.

Tuomiota törkeästä ryöstöstä ei kuitenkaan annettu käräjilläkään, sillä oikeus ei pitänyt ryöstöä kokonaisuudessaan törkeänä.

Hovioikeus katsoi, että rikottu pullo soveltuu toisen vakavaan vahingoittamiseen lyömällä, viiltämällä tai pistämällä, ja on sinällään vaarallinen. Se pohti tuomiossaan sitä, ettei esimerkiksi kiviä ja laudanpätkiä ole kuitenkaan oikeudessa pidetty hengenvaarallisina, koska ne eivät rinnastu aseisiin. Hovioikeuden tuomiossa otettiin huomioon myös korkeimman oikeuden linjaus vuodelta 1993, jossa KKO päätyi pitämään rautanaulaa hengenvaarallisena.

Lopulta hovioikeuden tuomareiden enemmistö päätyi siihen, ettei rikottu pullo ole lain tarkoittama teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline.

Syyttäjä: Kumipampusta ja tuolista on jo linjaus

Syyttäjän mukaan KKO:n täytyisi lukea rikottu lasipullo tai muu lasiesine hengenvaaralliseksi välineeksi. Syyttäjä vetoaa muun muassa siihen, että esimerkiksi Rovaniemen hovioikeus katsoi särkyneen olutpullon kaulan teräaseeksi vuonna 2001 ja Helsingin hovioikeus piti pohjasta rikkinäistä lasituoppia hengenvaarallisena vuonna 2002. Myös Turun hovioikeus on pitänyt rikottua lasipulloa aseeseen rinnastettavana.

Syyttäjän valituskirjelmän mukaan KKO on jo ottanut kantaa esimerkiksi kumipamppuun, metalliseen tuoliin, vasaraan ja pesäpallomailaan. Nämä eivät KKO:n ratkaisujen mukaan olleet ampuma- tai teräaseeseen rinnastuvia hengenvaarallisia välineitä.

Syyttäjä vaatii täysi-ikäiselle naiselle kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdotonta vankeutta ja 17-vuotiaana teon tehneelle naiselle vähintään vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdollista vankeutta. Ryöstörikoksen lisäksi rangaistusta vaaditaan naisille myös muista pikkurikoksista. Naisten mukaan hovioikeuden tuomio on ollut oikea.

Sekä syyttäjä, että hovioikeuden eri mieltä ollut tuomari katsovat, että rikottu lasipullo tulee lukea teräaseeksi, sillä sille ei voida kuvitella mitään muuta käyttötarkoitusta kuin toisen uhkaaminen tai vahingoittaminen.