Kansallismieliset oikeistopopulistit määräävät tahdin Euroopassa ja nostavat pakolaisongelman EU:n kohtalonkysymykseksi. Yhteinen hyvä ja humaani ratkaisu pitää unohtaa, jos unioni halutaan pelastaa, kirjoittaa Tapio Nurminen kommentissaan.
Pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) ei juuri ole totuttu kuulemaan oraakkelimaisia lausuntoja tai suurisuuntaisia visioita EU:n tulevaisuudesta. Sunnuntaina, Brysselin turvapaikkapolitiikkaa puineen paniikkikokouksen jälkeen, sellainen tupsahti. Ehkä vahingossa. Ehkä ei.
– Todennäköisesti nyt tästä niin sanotusta ulkoisesta ulottuvuudesta saadaan päätöksiä torstain kokouksessa ja se on yksi askel eteenpäin kokonaisratkaisussa, Sipilä kommentoi MTV Uutisille Brysselistä.
Torstain kokouksella hän viittaa EU:n varsinaiseen huippukokoukseen, jolta odotetaan päätöksiä pakolaisasiassa. Lausunnon avainsana on ”ulkoinen ulottuvuus”.
Se tarkoittaa suomeksi, että EU pyrkii jatkossa ohjaamaan – isolla rahalla – mahdollisimman suuren osan unionin alueelle pyrkivistä pakolaisista massiivisille leireille, joita yritetään perustaa sekä Pohjois-Afrikkaan että myös EU:n porteille, esimerkiksi Albaniaan.
Nuo portit aukaistaan enää vain harvoille ja valituille. Loput passitetaan takaisin lähtömaihin. Käytännössä EU pyrkii monistamaan sitä mallia, jonka Saksan liittokansleri Angela Merkel junaili Turkin kanssa ja joka sulki Balkanin pakolaisreitin.
Vaalikarja haluaa tiukkaa pakolaispolitiikkaa
Jotakuinkin näin torstaina pitäisi päättää, koska Eurooppaa pihtiotteessaan pitävät kansallismieliset oikeistopopulistit ovat onnistuneet tekemään pakolaisongelmasta EU:n kohtalonkysymyksen.