Ajan poliisiauton perässä kohti Tuupovaaraa. Hakkuutyömaita on vähän väliä, taloja yhä harvemmassa. Vajaan tunnin ajon jälkeen ollaan Pohjois-Karjalan ydinmaaseudulla. Reikäinen asfaltti loppuu ja soratie käy koko ajan kapeammaksi ja möykkyisemmäksi, aloittaa kommenttinsa susipartion toiminnasta MTV Uutisten toimittaja Keimo Lehtiniemi.
Lopulta joutuu kiertämään kiviä, korkeita raiteita ja veden syövyttämiä syviä reikiä. Vauhti putoaa mateluksi. Ohitetaan viimeiset asumukset. Itäraja ja Venäjä häämöttävät jo edessä.
Poliisiautossa matkustavat Susi-Life -hankkeeseen palkatut virkamiehet, poliisin sisältä tehtävään hakenut vanhempi konstaapeli ja Metsähallituksesta tehtävään tullut erätarkastaja. Unelmaduunissa molemmat. Ainoat koko maassa näillä töillä.
Miesten työpanos on ohjattu kokonaan susihankkeeseen; valvontaan, tiedon keräämiseen ja sen jakamiseen. Mutta jos muu poliisikeikka ihan kohdalle sattuu, se hoidetaan.
Haaskalle
Poliisiauto pysähtyykin kesken matkan ja toinen miehistä tulee kertomaan, että heille tuli hälytys, epäily rattijuoposta aivan lähellä. Katson tienviittaa ja siinä lukee Tippavaara. Kappas vain.
Partio lähtee tutkimaan asiaa ja opastaa minut perään ilmestyneen maasturin mukaan. Mistä se siihen tupsahti. Autossa menee paikallisia metsästäjiä samaan osoitteeseen kuin mekin, haaskalle.
Perillä odottavat haaskan omistajat. Siirrän kameran ja mikrofonit reppuun, jalusta kainaloon ja lähdetään tarpomaan. Matka on kuitenkin helppo, metsäautotietä ja polkua.
Talsiessa ihmettelen itsekseni, mistä tämä porukka tähän siunaantui tällä kokoonpanolla. Olin sopinut asiasta vain haaskan pitäjän kanssa. Toisaalta hyvä, että muitakin asiantuntijoita on paikalla, pohdiskelen.