Viime päivien turvallisuuspoliittiset uutiset kotimaasta kertovat, että Yhdysvalloista saapuu Suomeen sotilaita harjoittelemaan myöhemmin tänä vuonna. Tulee F-15-hävittäjiä ja panssaroituja Stryker-miehistönkuljetusajoneuvoja. Onko tässä jotakin ihmeellistä?
Ei pitäisi olla, ainakaan jos on seurannut Suomen Nato-kumppanuuden syvenemistä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Sipilän hallituksen ohjelmassa kumppanuuden tiivistäminen tärkeimmän Nato-valtion eli Yhdysvaltojen kanssa on mainittu jopa erikseen, tosin maan nimeä mainitsematta. Hallitusohjelmassa sanotaan näin: ”Hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.”
Ei kovinkaan salamyhkäistä, ja tähän pirtaan tämän vuotiset harjoitukset amerikkalaisten kanssa sopivat mainiosti.
Miksi harjoituksista on (jälleen) noussut pienimuotoinen kohu?
Yksi syy on epäilemättä puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) kompurointi eduskunnan informoimisessa ja julkisuuden hallinnassa. Jos hallituksen ulko- ja turvallisuupoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi harjoituksen jo marraskuun lopussa viime vuonna, miksei tieto siirtynyt eduskuntaan?
Toinen syy on meikäläiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun pesiytynyt kummallinen suomettunut juonne, joka ei ole kadonnut minnekään, vaikka Neuvostoliiton romahduksesta ja Suomen siirtymisestä läntiseen yhteisöön on kulunut jo yli 25 vuotta.
Niinpä ulkoministeri Timo Soini saa vastata kysymyksiin, jotka on aseteltu siten, että ne voisivat olla Venäjän valtiollisen median esittämiä. Soinilta kysyttiin Ylen aamulähetyksessä, millainen viesti amerikkalaisten joukkojen tulo on Venäjälle.