Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kommentti: Tuulivoiman miljardimoka voi saada jatkoa – Kuinka iso lasku tällä kertaa?

www.jannetorikka.fi
Julkaistu 27.09.2016 12:01
Toimittajan kuva

Jussi Kärki

jussi.karki@mtv.fi

JussiKarki

Tuulivoiman hintalappu veronmaksajille uhkaa nousta 3,7 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Lähes jokainen vihreistä vähemmän vihreisiin on tuominnut tuulivoimatuen ylianteliaaksi. Tästä huolimatta hallitus voi taas uusia miljardimokan, kirjoittaa MTV Uutisten taloustoimittaja Jussi Kärki kommentissaan.

Ensin surullista historiaa.

Ensi vuoden lopulla jo sovitut tuulivoimatuet ovat tapissa. Lasku veronmaksajille on sen jälkeen 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Energiateollisuuden arvio perustuu nykyiseen sähkönhintaan.

Tuulivoimatuottajille on luvattu ruhtinaallisen avokätinen takuuhinta. Veronmaksajan piikkiin menee tämän takuuhinnan ja todellisen markkinahinnan välinen erotus. Mitä halvempaa sähkö markkinoilla on, sitä kalliimmaksi tuulivoima käy valtiolle.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Ja sitten katse tulevaan.

Sipilän hallitus pyrkii edelleen lisäämään uusiutuvaa energiaa niin, että sitä 2020-luvulla olisi jo yli puolet energiasta. Marraskuussa hallituksen on määrä lyödä lukkoon energia- ja ilmastostrategia. Poliittisia päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta käytäväpuheissa esillä on jälleen pahankaikuinen tuotantotuki.

Tällä kertaa sitä maksettaisiin huutokauppamallilla, jossa suosittaisiin halvinta tuotantomuotoa. Tämähän kuulostaa ihan markkinataloudelta, mutta pintaa raapaisemalla paljastuu jälleen tuulivoimayhtiöiden lottovoitto.

Nimittäin tuulivoima pärjää kilpailussa, paristakin syystä. Maalle rakennetuista tuulimyllyistä on tullut edullisia sähköntuottajia. Lisäksi tuulivoimayhtiöt ovat skarppeina valmiina lähtötelineissä, sillä piirustuslaudalla on lukuisia hankkeita, jotka eivät päässeet ensimmäiseen isoon jakoon.

Vaikka uudesta tuotantotuesta ei tehtäisi vanhan tukiautomaatin tapaan Euroopan parasta sijoituskohdetta, kallista tulee silti. Varsinkin, jos takuuhinta olisi jälleen kiinteä. Silloin tuulivoimasijoittajien kirstuun kilahtaa aina sama summa, vaikka maailma ympärillä romahtaisi. Niin kuin se romahtikin 2010-luvulla sähkön hinnan osalta, poliitikkojen yllätykseksi.

Energiatuista uusi rahareikä 

EU on lyhyessä ajassa pystynyt pilaamaan sähkömarkkinat ja luomaan maataloustukiaisten rinnalle toisen rahareiän, energiatukiaiset. Missä EU, siellä tukiaiset.

Veronmaksajien kannalta olisi järkevämpää sitoa tuulivoiman takuuhinta markkinasähköön. Näin valtion lupaama hinta seuraisi sähkömarkkinoiden nousuja ja laskuja erittäin maltilisella korvauksella, preemiolla. Tämä toki lisäisi tuulivoimayhtiöiden riskejä ja todennäköisesti vähentäisi investointihaluja – mutta sellaista se oikea elämä on.

Valtion lompsa on tyhjä. Ei tarvitse olla talouden nobelisti tajutakseen, että vanhojen ja tulevien tuulivoimatukien jälkeen rahaa ei mihinkään muuhun kovin paljon riitä. On siis suuri vaara, että panostuksia vähennetään oikeista energiainnovaatioista, tutkimusrahoista, tuotekehityksestä.

Tuulivoima on paluu menneisyyteen

Suomen uusi Nokia voisi löytyä esimerkiksi liikenteen sähköistämisestä tai älykkäistä sähköverkoista, jotka kertoisivat meille, koska mennä saunaan ja koska pannaan joulukinkku uuniin.

Tuulimylly, jatkuvasti nousevasta korkeudestaan huolimatta, ei ole hightechiä, vaan yli tuhat vuotta vanha keksintö. Se kuuluisa Don Quijoten jättiläismäinen vastustaja jo 1600-luvulta.

Loppujenkin rahojen iskeminen satametriseen keppiin, jossa pyörii muutama lapa, ei olisi loikka tulevaisuuteen vaan paluu menneisyyteen.

2:06Tuulivoimatukien hintalappu nousee

Lisää aiheesta:

Analyysi: Suomalaisten pitää maksaa ydinvoimalasta tai sietää riski heiluvasta sähkön hinnastaMinisteri Mykkänen MTV:lle: Sähkön hintakatto tulisi käyttöön vain kuukausia kestävässä hintapainajaisessaMarkus Leikolan kolumni: Helsinkiläisen omakotiasujan ihmiskoeTanska pystyttää pian Eiffelin tornin kokoisia tuulivoimaloita – vihreän energian supervalta aikoo päästöttömäksi valtioksi ennätysvauhdilla Jussi Kärjen kommentti: Sitran ilmastoraportin kaksi kummallisuutta – 800 000 sähköautoa ja tuulivoima ilman tukiaKommentti: Mihin miljardivoittoa tekevä pörssiyhtiö tarvitsee yritystukea? Nyt jo näkee, että poliitikoilta pettää taas kantti
Talous

Tuoreimmat aiheesta

Talous
  • 14:38
    Asuntolaina

    Yritysten lainanotto vilkastui – asuntolainoihin odotetaan kasvukäännettä ensi vuonna

  • 13:46
    Pöllöraati

    Hallitus joutui häpeäpaaluun lähes ilman omaa syytään – näin Suomen tie eroaa Kreikan konttaamisesta

  • 09:10
    Suomi

    Suomen bkt pieneni

  • 08:17
    Eläke

    Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat hulppealla summalla

  • 06:02
    Kauppa

    Paradoksi: Tänään kannustetaan ostamaan ja olemaan ostamatta