Vermon viime keskiviikon kahdeksannen lähdön jälkeen raviväki repesi sosiaalisessa mediassa riemuun. Siellä täällä tuntui hevosharrastajien tuvissa katto nousevan ilosta piirun verran ilmaan.
Beatboxer ja Jarmo Villanen olivat ennättäneet ensimmäisinä maaliin, ja ikionnellinen ohjastaja ei peitellyt tunteitaan. Yleisö sai kuulla kaavamaisen selonteon sijaan spontaania ja pulppuilevaa porinaa voitokkaan hevosen ja koko raviurheilun erinomaisuudesta. Puheesta välittyvä tunne oli aitoa ja mukaansatempaavaa. Enää ei haitannut yhtään, vaikka omat pelit menivätkin Beatboxerin voiton myötä vihkoon.
Voi kun Jarmo Villanen tai hänen kaltainen voittaisi joka raveissa. Sillä saattaisi olla raikastava vaikutus koko lajin ilmapiiriin.
Urheiluyleisö janoaa persoonia ja rakastaa show'ta. Suomalaiset raviammattilaiset tuppaavat olemaan varsin vaatimattomia. Kuskipörssin valtias Mika Forss lausui viime kaudella, kun media ja katsojat seurasivat herkeämättä hänen kolmensadan voiton rajapyykin lähestymistä, että se oli ”vähän turhaa hehkutusta”.
Viime vuoden voitokkain valmentaja Harri Koivunen on vienyt vaatimattomuuden aivan uusiin ulottuvuuksiin. ”Ei täsä mittää, hevoset ratkaisee. Puhutaa ny jostain muusta”, on kuultu kiusaantuneen Koivusen sanovan viihde- ja vihjeohjelma Satavarmassa tavan takaa, kun häntä on koetettu kehua.
Jos ihminen on vaatimaton niin sitten on vaatimaton. Ei luonteenvastaisesti voi tietenkään lähteä keulimaan, ja yleisökin aistisi epäaitouden.