Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tekee tuhojaan. Vääjäämättä. Ja epäjohdonmukaisesti. EU:n on punnittava, kumpi kannattaa pelastaa: Iranin ydinsopimus vai suhteet Washingtoniin?
Nyt se todistettiin ehkä paljaammin kuin koskaan. Euroopan unionilla ja sen suurilla jäsenmailla ei ole käytännössä mitään keinoja pitää maailman mahtavinta miestä aisoissa.
Trump repii, rikkoo, kärjistää, kostaa ja lietsoo vastakkainasettelua. Mielin määrin ja missä haluaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei pysty pysäyttämään USA:n presidenttiä ylivuotavalla liehittelyllä. Eikä liittokansleri Angela Merkelin eleetön tiukkuus tehoa sekään Trumpiin sen paremmin.
Macron ja Merkel yrittivät ja yrittävät varmasti edelleen, koska pelissä on poikkeuksellisen paljon.
Nyt ei enää puhuta pelkästään siitä, pystytäänkö Iranin nousu ydinasemahdiksi estämään. Trumpin öykkäröinti saattaa laukaista hallitsemattoman maailmanlaajuisen kaikki kaikkia vastaan ydinasevarustelun, jossa on vain häviäjiä.
Lisäksi Lähi-idän tilanteen vakauttaminen uhkaa muuttua epätoivoisesta mahdottomaksi. Rajoitetut alueelliset konfliktit voivat revetä laajaksi ja täysimittaiseksi sodaksi.
Päälle päätteeksi kaiken kestäväksi kehuttu USA:n ja Euroopan liittosuhde on vaarassa murentua. Ehkä jopa peruuttamattomasti.
Euroopan on tehtävä Ranskan, Saksan ja Britannian johdolla vaikea valinta.
Joko Iranin ydinsopimus yritetään pelastaa yhdessä Kiinan ja Venäjän kanssa. Tai sitten seurataan nöyrästi Trumpia. Pyyhitään Iran-sopimuksella takalistoa ja kohdistetaan Teheraniin maksimaalinen painostus, jotta se taipuu jäädyttämään ydinaseohjelmansa nykyistä selvästi tiukemmilla ehdoilla.
Eli trumpilaisittain yksinkertaistettua: jos hyysäätte Irania, olette meitä vastaan.
Toistaiseksi näyttää siltä, etteivät Merkel, Macron ja EU:n komissio suostu Trumpin talutusnuoraan. Iranin ydinsopimus, vaikka siinä on paljon puutteita, pyritään pitämään lähes keinolla millä hyvänsä hengissä.
Se onnistuu vain, jos Iranille pystytään nykyistä paremmin osoittamaan, että sopimuksen noudattaminen on taloudellisesti kannattavaa. Eli eurooppalaisten yritysten pitää jatkaa yhteistyötä islamilaisen valtion kanssa.
Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, koska Washington palauttaa Iranin vastaiset pakotteet ja edellyttää, että myös eurooppalaiset noudattavat niitä.
Kuluvalla viikolla työnsä aloittanut USA:n uusi Berliinin suurlähettiläs Richard Grenell ehti jo ensi töikseen komentaa saksalaisia yrityksia ruotuun. Grenellin mukaan niiden pitää pysäyttää yhteistyö Iranin kanssa välittömästi.
Grenellin poikkeuksellisen päsmääminen herätti Berliinissä poikkeuksellisen paljon närää.
Toistaiseksi Trumpilla ei ole mitään syytä vetäytyä. Ei, vaikka Euroopassa miten nuristaisiin. Hän voi kiristää kärvisteleviä kumppaneita – tai oikeastaan ex-sellaisia – sekä taloudellisesti että turvallisuuspoliittisesti.
Kauppasodassa USA:n on helppo ottaa käyttöön entistä kovemmat panokset, mikä huolestuttaa erityisesti Saksaa. Naton turvatakuiden kyseenalaistaminen taas on tehokas keino sekoittaa sotilasliiton ja sitä kautta myös Euroopan unionin rivit itä-länsi-akselilla.
Jo ennen Iranin ydinsopimuksen romuttamista, EU-rintamassa on näkynyt huolestuttavia säröjä. Toiset pyrkivät mielistelemään Yhdysvaltain johtajaa tai ainakin neuvottelemaan hänen kanssaan rakentavasti. Toiset taas vetävät tiukkaa linjaa, koska Trump ei noudata sovittuja pelisääntöjä.