Kommentti: Tillersonilla ja Lavrovilla edessään kireä keskustelu – millaiseksi Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde kääntyy?

Viime viikon tapahtumat Syyrian tiistaisesta kemiallisesta iskusta Yhdysvaltojen perjantain ohjusiskuun ovat virittäneet jännitteet äärimmilleen.

Viikonlopun aikana Venäjä ja Iran ilmoittivat uutistoimisto Reutersin mukaan vastaavansa tästä eteenpäin samalla mitalla jokaiseen aggressioon Syyriassa. Samalla Tillerson haukkui Venäjää kyvyttömäksi estämään kemiallisten aseiden käytön ja syytti maata sekaantumisesta vaaleihin Euroopassa.

Neuvotteluasetelmat ovat jo lähtökohtaisesti mahdottomat, sillä Tillerson yrittää pakottaa Venäjän valitsemaan Syyrian Bashar al-Assadin ja länsiliittouman välillä, eikä Venäjä ole valmis perääntymään.

Assad ongelma myös Venäjälle

Viimeistään Venäjän nopea reaktio Yhdysvaltain perjantain iskuihin teki selväksi sen, ettei Assadin tuki horju. Tavallisen vartomisen sijaan Venäjä vastasi suoraan kipakilla kommenteilla, ja kiisti jopa iskujen todenperäisyyden.

Venäjältä katsottuna Assadin kohtalo on nyt arvovaltakysymys, vaikka Syyrian hallinnon tukeminen on käymässä koko ajan tukalammaksi.

Sota Syyriassa venyy, toisin kuin Venäjä olisi toivonut. Pikaisia pr-voittoja on vaikea kerätä. Venäläisten silmissä tarpeettomana näyttäytyvä sota on vaikea taakka vaalien alla, kun kotimaan ongelmat kaipaisivat huomiota.

Samalla Assadin tukeminen herättää närää paitsi useissa Lähi-Idän maissa, myös Venäjän sisällä. Venäläisistä muslimeista suuriosa on sunneja, jotka suhtautuvat kriittisesti Assadin tukemiseen.

Silti Syyriassa sijaitsevat Venäjän sotilastukikohdat ohittavat tärkeysjärjestyksessä maan sisäisen nurinan. Varsinkin, kun Kreml katsoo jo kohti seuraavaa kaaosta: Venäjän erikoisjoukkoja on nähty aivan Egyptin ja Libyan rajan tuntumassa.

Levittääkseen vaikutusvaltaansa Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa Venäjä tarvitsee laivasto- ja lentotukikohtia Välimerellä. Sitä taas eivät Yhdysvallat halua.