Rauhanneuvottelut ovat katkenneet, sotatoimet kiihtyneet eikä kukaan halua peräytyä.
Syyrian sota ja erityisesti taistelut Alepposta, maan toiseksi suurimmasta kaupungista, jatkuvat, kun Venäjä ja Syyrian armeija käyttävät kaikkia voimiaan omasta mielestään terroristien nitistämiseksi siviilien kustannuksella.
– Ilman meitä (Venäjän armeijaa) mustat liput saattaisivat liehia Damaskoksessa, sanoi Venäjän YK-lähettiläs Vitali Tshurkin myöhään eilen New Yorkissa.
Oheinen video tiivistää, millaiseen kriisiin Aleppon kaupunki ja sen lapset ovat ajautuneet.
– Olisimme halunneet tehdä läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Nusran (kapinallisten) nujertamiseksi, mutta se ei ole mahdollista, Tshurkin jatkoi. Hän piti "valitettavana", että tilanne Aleppossa on pahentunut.
– Olen varma, että asevoimamme tekevät kaikkensa siviiliuhrien välttämiseksi.
USA:n ja Venäjän yhteys katkesi
Näin ei näyttäisi olevan. Venäjän epäillään olleen osallisena viimeviikkoisessa avustussaattueen pommittamisessa, samoin kuin kolmeen aleppolaissairaaloihin tehdyissä ilmaiskuissa.
Yhdysvallat katkaisi eilen neuvotteluyhteydet Venäjän kanssa Syyriasta. Valkoisen talon mukaan Venäjä ei ole toteuttanut sitoumuksiaan taisteluista pidättäytymisessä ja apukuljetusten mahdollistamisessa.
Ulkoministeri John Kerry sanoi tänään, että Venäjän käytös on vastuutonta ja päätös tuesta Syyrian presidentti Bashar al-Assadille huonoihin neuvoihin perustuvaa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi tänään, että yhteistyö Yhdysvaltoihin katkesi sotilaallista ratkaisua hakevien vaikutuksesta. Oletettavasti Lavrov ei puhunut omasta maastaan.
Riita vihollisesta – 6 sotaa käynnissä
Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistyön ytimessä on erimielisyys siitä, ketä vastaan taistellaan. Aiempi hatara yhteistyö on perustunut siihen, että yhteinen vihollinen kaikille Syyrian sodan osapuolille, myös Turkille, on ISIS.
Kerryn mukaan käynnissä on itse asiassa kuusi sotaa: kansa vastaan ISIS, kurdit vastaan kurdit, kurdit vastaan Turkki, shiat vastaan sunnit ja kansa vastaan Assad, Iran ja Saudi-Arabia.
Pitää tietysti muistaa, että eriuskoiset Iran ja Saudi-Arabia eivät nyt ole parhaimmissa väleissä, kun Iran tekee paluuta vaikuttajaksi pakotteiden poistuttua.
Venäjän läsnäolo Syyriassa johtuu presidentti Vladimir Putinin vuoden takaisesta päätöksestä lähteä tukemaan kumppaniaan Bashar al-Assadia.
Venäjä ei tehnyt sitä hyvää hyvyyttään, vaan nähtävästi varmistaakseen asemansa voimavaikuttajana Lähi-Idässä. Putinin päätöksen taustalla on saattanut olla myös havainto, että presidentti Barack Obama ei ole halunnut sitoa Yhdysvaltoja kolmanteen potentiaalisesti tuhoisaan sotateatteriin Afganistanin ja Irakin jälkeen.
Obama lisäksi päätti olla käyttämättä lupaamiaan voimakeinoja, vaikka Assad käytti kemiallisia aseita siviilejä vastaan 2013 ja myöhemminkin.
Putin saattoi päätellä, että Syyriassa oli Venäjän kokoinen valtatyhjiö. Se voi myös jatkua, kun Yhdysvaltain poliittinen jatkumo on katkolla presidentinvaalien myötä.
Kaiken tämän jatkuessa ja siviiliuhrien määrä kasvaessa päivittäin, on vain vähän syytä uskoa huomiseen, jälleen yhteen korkean tason kokoukseen. Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan, Italian ja Saksan edustajat pohtivat, miten Syyriassa voitaisiin palata poliittiseen prosessiin.
Venäjä ei osallistu.
1:58
0:43
