Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kommentti: Superhyvät suomenhevoset

VItter vastaanottaa pusun valmentaja Jalmari Svartilta.
VItter vastaanottaa pusun valmentaja Jalmari Svartilta.Lehtikuva
Julkaistu 19.06.2017 10:37
Toimittajan kuva

Antti Pylkkänen

anttipylkkanen

Suomenhevonen pantiin kantakirjaan 110 vuotta sitten. Ensimmäinen orinäyttely pidettiin vuoden 1907 syksyllä Oulun kupeessa Iissä. 

Mukana oli kolme oria, joista kahta ei kelpuutettu lainkaan kantakirjaan. Näyttelyn kolmas ori, Ukonpoika nimeltään, sinne nippa nappa hyväksyttiin. Ukonpoikaa moitittiin pienestä koosta, heiveröisestä rakenteesta ja ”heiluvista liikkeistä”, mutta kuin armosta orille annettiin III-palkinto. Siitä alkoi suomenhevosten kantakirjattu historia.

Kansallisrotumme oli kulkenut pitkän matkan historian alkuhämäristä heiluvaliikkeiseen Ukonpoikaan. Jalostus on mennyt Ukonpojasta puolestaan huiman loikan eteenpäin tähän päivään saavuttaessa.

Kuninkuusravit lasketaan alkaneeksi vuodesta 1924, vaikka jo yksitoista vuotta aiemmin Tampereella järjestettiin Peikon voittamat Kuninkuusajot.

Viime vuosituhannen puolella, varsinkin oriiden osalta, oli leimaalyövää se, että kulloinkin yksi hevonen nousi yli muiden. Kilpailu oli epätasaisempaa, ja valtiaat vaihtuivat harvemmin.

Tällä vuosikymmenellä ravikuninkaan toimi on ollut pätkätyötä. Erikasson otti toki kaksi titteliä, mutta ne tulivat tasavarmuuden ei ylivoimaisuuden ansiosta. Erikasson ei voittanut yhtään osamatkaa kuninkuusvuosinaan 2012 ja 2013, vaan saapui maaliin kärjen tuntumassa.

Suomenhevosoriiden taso on kohonnut korkeuksiin ja leventynyt laajalle. Kuninkuuskisaan on aikaa kaksi kuukautta, ja kenttä on auki. Yhden suosikki on Costello, toisen Välähdys. Joku liputtaa puolesta, muualla uskotaan hallitsevaan kuninkaaseen tai toissa vuoden valtiaaseen . Vuosi sitten Turussa väläyttänyt on antanut muille myrskyvaroituksen.

Pikkukahvelin
Vitteriin
Jokivarren Kunkkuun
Elias Intomielikin

Luettelosta jätetään pois kansainvälinen tähti Polara, joka ei ruunana tule kuunaan kruunatuksi.  

*    *    *

Suomenhevoshuiput ovat yleisön suosiossa paitsi loistavien juoksijanlahjojensa myös taustoidensa ansiosta. Costello, Välähdys, Vitter ja Pikkukahveli ovat pienien tallien hevosia. Mainetekoihin on ylletty ilman ammattilisenssiä, mikä innostaa ihmisiä ja motivoi kanssaharrastajia.

Jokivarren Kunkun valmennuksesta vastaa sympaattinen nuoripari, ja omistajat ovat oikeita Lapin jätkiä. Jokivarren Kunkusta solmittiin aikoinaan kaupat Kuninkuusravien väliyön juhlissa, kuinkas muuten. 

Polaran - ja Elias Intomielenkin - taustalla on sukupolvien kuilut ylittävää yhteistyötä. Lisäjännitettä huippulähtöihin tuo se, että Costelloa ohjastajaa Risto Tupamäki ja sen tuttua taisteluparia Polaraa hänen poikansa Antti.

Suomenhevoseliitti tarjoaa tarinoiden runsauden sarven, josta median ja alan tiedotuksen kelpaa ammentaa. Elämme kenties kaikkien aikojen suomenhevoskesää. Kesää, jolloin kilpailu kovenee kovenemistaan ja ennätykset pistetään pirstaleiksi.

*    *    *

Rajusti nousseen tason ja koventuneen kilpailun toinen puoli on se, että suomenhevoshuiput joutuvat starteissa kerta toisensa jälkeen äärirajoille. Siinä missä ylivoimaiset Vieteri, Vekseli ja Viesker saivat aikoinaan hölkkäillä suurissa kisoissa helppojakin voittoja, ei nykyhuipulla ole mahdollisuutta samaan.

Kesän kotimainen kilpailukalenteri ei tuo asiaan helpotusta, kun kisajärjestäjät haluavat ymmärrettävästi osansa suomenhevoshekumasta. 4.6. Kainuu-ajo, 10.6. Killerin Kimara, 17.6. Kouvolan Valiodivisioona, 23.-24.6. Nordic King, 2.7. Suur-Hollola-ajo, 8.7. Kaustisen Valiodivisioona, 15.7. Suurmestaruus... rankkoja kisoja on viikon välein. Kun listaan lisätään vielä 28.5. ajettu Elitkampen ja 11.6. juostu Alm Svarten Äreslopp, niin alkaa suomenhevosporukan almanakka olla täynnä merkintöjä.

Kaikki eivät kaikkiin kisoihin tietenkään tähtää, mutta olisi omistajien, koko rodun ja lajin etu, jos kalenteriin löydettäisiin väljyyttä. 

Ja ennen kaikkea se olisi hevosen etu. Kun kisoissa joutuu venymään entistä ankarampiin suorituksiin, vaaditaan myös enemmän palautumisaikaa, jottei kynttilää polteta molemmista päistä. Väsynyt urheilija ei ole pidemmän päälle voittava urheilija.

Otetaan esimerkkinä upeat kilpailuformaatit Nordic King ja Suur-Hollola-ajo, jotka ovat rodun osalta Pohjoismaiden suuripalkintoisimmat avoimen luokan lähdöt. Niiden väliin jää vain reilu viikko, mikä on kilpailujen vaativuuteen nähden liian lyhyt aika. Se näkyy molempien kisojen osallistujalistoissa.

Nordic King on oheistapahtumien vuoksi paalutettu juhannukseen. Voisiko Suur-Hollolaa jatkossa lykätä viikolla? Tehtäisiin siten, että Lahti ja Kaustinen vaihtaisivat kalenterissa paikkaa. Samalla myös Joensuu ja Mikkeli voisivat vekslata suuret ravinsa keskenään, jotta Suur-Hollolan ja Suurmestaruuden väliin saataisiin kahden viikon puskuri. Suurmestaruudesta olisi vielä kaksi viikkoa vuoden päätapahtumaan, Kuninkuusraveihin.

Lisäksi sarjatarjontaa voisi suomenhevosten osalta varioida, kuten esimerkiksi Joensuu tekee. Siellä kisataan 22.7. suomenhevosten päälähtönä Kuusivuotiskunkku tammahyvityksellä.

Kalenterin laatiminen on pirunmoinen palapeli, eikä asia ole niin yksinkertainen kuin edellä ehdotettu antaa ymmärtää. Huomioon pitää ottaa myös perinteet, ympäröivä yhteiskunta, yhteistyökumppanit ja arkiravienkin tarjonta.

Viime kesien kaltainen suurkisasumppu ei kuitenkaan palvele suomenhevosen etua. Järkevä kalenteri johtaa järkevämpään kilpailuttamiseen, mikä taas johtaa mielenkiintoisempiin ja väkirikkaimpiin lähtöihin. Ennen kaikkea se johtaa huippuhevosten pidempiin kilpailu-uriin ja laskevaan loukkaantumisriskiin.

Lisää aiheesta:

Ravikommentti: Turun porut ja purutRavikommentti: Vaihtelua ja voimainkoitoksiaRaviennakko: Kainuhun kansa, ah arpasi lyöRavikommentti: Solvallan saldotRaviennakko: Superia SorsasalossaRavikommentti: Mitä BWT Magic meille opetti?
UrheiluRavit

Tuoreimmat aiheesta

Urheilu
  • 16:09
    David Beckham

    Kuningaskunta palkitsi: David Beckham lyötiin ritariksi

  • 14:47
    Helmarit

    MM-unelma elää: Helmarien karsintavastukset selvillä

  • 14:13
    Liiga

    Uutta tietoa SM-liigan kulisseista – ryhmittymässä tapahtuu

  • 13:39
    Liiga

    Kärpät vahvisti: Tähtipelaaja ulos

  • 13:23
    MM-ralli

    Juha Kankkunen intoutui hehkutukseen: "Nyt voimme juhlia"