Euroopan varustelukierre kiihtyy ja ilmapiiri on alkanut muistuttaa kylmää sotaa.
– Kaikkien näiden haasteiden takia Varsovan kokouksesta on muodostumassa kriittisin kokous, jonka Nato on pitänyt sitten kylmän sodan lopun, sanoi Ivo Daaler, Yhdysvaltain entinen Nato-lähettiläs Time-lehdelle.
Ja mitä nämä uhat ovat? Keskeisin niistä on Rand-tutkimuslaitoksen mukaan Ukrainan sota ja Venäjä. Vuonna 2014 Ukrainan sodan ja Krimin valtauksen jälkeen Yhdysvaltain puolustusvoimat alkoi selvittää, mitä käytännössä tapahtuisi jos Venäjä etenisi johonkin Nato-maahan. Mitä Nato ehtisi tai pystyisi tekemään?
Tulos oli karu: Ei paljonkaan. Entinen varapuolustusministeri David Ochmanek ja hänen tiiminsä puolustustutkimuslaitos Randissa arvioivat, että Naton mahdollisuudet osoittautuivat mallinnuksissa varsin rajatuiksi.
– Kun pidimme harjoituksia, jotka näyttivät suunnilleen nykyiseltä asetelmaltamme, mikään Nato-joukkue ei ole pystynyt pysäyttämään tai edes kunnolla hidastamaan invaasiota, Oschmanek totesi Time-lehdelle helmikuussa.
Tämän havainnon jälkeen on tapahtunut paljon. Molemmin puolin Nato-rajaa näyttää olevan varustelukierre käynnissä. Jo viime vuoden Walesin huippukokouksessa sovittiin uusista keihäänkärkijoukoista ja lisämiehityksestä Itä-Eurooppaan. Nyt hanketta ollaan toteuttamassa.
Puolustushaukkojen mukaan tämä ei riitä. Rand-tutkimuslaitoksen käsitys on, että Naton pitäisi varustaa seitsemän prikaatia, kukin 3000–5000 miestä, pystyäkseen todella puolustamaan Itä-Eurooppaa. Varsovan kokouksen agendalla puhutaan neljästä pataljoonasta, kukin tuhat henkeä. Nato kuitenkin patistaa jäsenmaitaan lisäämään puolustusbudjettiaan, ja juuri niin monet maat ovat nyt tekemässä, mm. Britannia ja Baltian maat.
