Noin 180 miljoonaa dollaria maksanutta Oppenheimeria on jo ehditty ylistää Christopher Nolanin ohjaajauran huipennukseksi. Aika, avaruus, fysiikka ja unet leimaavat Nolanin elokuvien moniulotteisia teemoja, kirjoittaa toimittaja Juhani Nurmi.
Jos etsitään suurinta riskinottajaa Hollywoodissa, elokuvafanilla tulee James Cameronin (Avatar 1-2, Titanic) ohella mieleen todennäköisesti ainakin vielä yksi ohjaajanimi: brittiläissyntyinen Christopher Nolan.
Elokuvatutkijoiden mukaan Nolanin elokuvista löytyy runsaasti olemassaoloomme keskeisesti liittyviä ideoita. Niissä käsitellään muun muassa metafysiikkaa, ajan käsitettä, ihmisen identiteettiä ja tämän muokattavissa olevaa muistia.
Yksi aikamme menestyneimmistä elokuvantekijöistä
52-vuotias Nolan ei ole pelkästään taiteellinen visionääri, vaan myös kaupallisesti erittäin menestyksekäs elokuvatekijä. Hänen elokuvansa ovat ansainneet tähän mennessä kansainvälisillä lippuluukuilla yli 5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Samalla ne ovat voittaneet 11 Oscar-palkintoa ja saaneet peräti 36 Oscar-ehdokkuutta. Kaksi hänen elokuvaansa (Inception, Dunkirk) on myös huomioitu parhaan elokuvan Oscar-ehdokkuuksilla.
Christopher Nolan on myös tunnustautunut James Bond -elokuvien faniksi, mikä näkyy erityisesti hänen uniteknologiaa hyödyntävässä tieteisjännärissään Inception (2010).
Itsevarmuus kasvoi elokuvatähtien myötä
Christopher Nolania on joskus verrattu Steven Spielbergiin (1946- ) ja Stanley Kubrickiin (1928-1999). Hänessä on kiistatta paljon Spielbergin synnynnäistä riskinottokykyä ja Kubrickin ilmiömäistä neroutta.
Nolan teki ohjausdebyyttinsä rikosmaailmaan ajautuvasta nuoresta kirjailijasta (Jeremy Theobald) kertovalla elokuvalla Followingilla (1998). Sitä seurannut läpimurtoteos Memento (2000) oli puolestaan kunnianhimoinen psykologinen jännäri, joka kertoi muistihäiriöstä kärsivästä rikollisesta (Guy Pearce).
Kolmanteen elokuvaansa, arktiseen Insomnia -trilleriin (2002) ohjaaja sai kaksi raskaan sarjan elokuvatähteä – Al Pacinon ja edesmenneen Robin Williamsin (1951-2014). Yhteistyö heidän kanssaan pönkitti Nolanin hiljalleen kasvavaa itseluottamusta.
Nolan vakuutti studiopomot
Batman alias Lepakkomies oli aina lukeutunut Christopher Nolanin lempisarjakuviin. Kun Warner Bros -studio oli epäonnistunut Batman-elokuvasarjan elvyttämisessä 2000-luvun alussa, Nolan näki tilaisuutensa koittaneen.
Hänen esittelemänsä idea nuoresta Batmanista vakuutti studiopomot. Nolanin ensimmäinen sarjakuvafilmatisointi sai ensi-iltansa vuonna 2005 nimellä Batman Begins. Se esitteli traumatisoituneen, rikkaan suvun perijän (Christian Bale) kasvu- ja kostotarinan, joka saisi jatkoa Yön ritarissa (2008) ja Yön ritarin paluussa (2012).
Samoihin aikoihin Nolan loi myös hedelmällisen yhteistyön Hollywoodin arvostetuimpiin kuuluvan elokuvasäveltäjän, Hans Zimmerin kanssa.
Batman-menestys antoi taiteellisen vapauden
Tätä Nolanin uran jyrkkää nousuvaihetta leimasivat Jokeria Yön ritarissa ikimuistoisesti esittäneen australialaistähti Heath Ledgerin (1979-2008) murheellinen kuolema ja hänen postuumi Oscar-palkinto roolistaan. Lisäksi IMAX-kamerateknologiaan ihastunut Christopher Nolan alkoi hyödyntää sitä yhä laajemmin elokuvissaan.
Batman-trilogian huikea arvostelu- ja kaupallinen menestys teki ohjaajasta yhden Warner Brosin arvostetuimmista elokuvantekijöistä. Samalla se antoi Nolanille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa uusia elokuvaprojektejaan studion suojissa, hyväksyttyjen budjettien puitteissa.
Kahden mestaritaikurin kaksintaistelu
Kahden ensimmäisen Batman-filmatisointinsa välissä Christopher Nolan ohjasi arvoituksellisen taikuritrillerin nimeltä The Prestige (2007). Tätä hämmentävää, mutta kiehtovaa jännäriä pidetään yhtenä hänen parhaista elokuvistaan.
Silmänkääntötemppuja, ilmiömäistä sähköteknologiaa ja juonikäänteitä tarjoileva jännäri oli kahden mestarillisen taikurin (Christian Bale ja Hugh Jackman) välinen kaksintaistelu, joka huipentuu unohtumattomaan loppuratkaisuun.
Aivan kuten Mementossa kuusi vuotta aikaisemmin, The Prestigen psykologisesti kompleksinen tarina jalosti Nolania elokuvantekijänä. Hänen elokuvalliset teemansa tästä eteenpäin kumpusivat epätodennäköisistä sankareista, uhkarohkeista suunnitelmista ja inhimillisen kunnianhimon synnyttämästä ylimielisyydestä.
Samalla ne heijastivat ohjaajan omaa, kovilla panoksilla pelaavaa persoonaa. Vaikka The Prestige ei ollut iso kaupallinen menestys, se kuitenkin osoitti Nolanille, että ennakkoluuloton huimien riskien ottaminen voi luoda uusia mahdollisuuksia.
Nolan paljastaa syvällisemmän puolensa
2000-luvun toisella vuosikymmenellä Christopher Nolanin elokuvien aihepiirit suuntautuivat yhä mielikuvituksellisimpiin ja syvällisempiin sfääreihin. Aikaa, avaruutta, fysiikkaa ja unia moniulotteisesti käsitelleet tieteistrillerit, kuten Inception (2010), Interstellar (2014) ja Tenet (2020) kasvattivat entisestään Nolanin visionäärisen elokuvantekijän mainetta. Sotakuvaus Dunkirk (2008) oli puolestaan mullistava tavassa, jolla se esitti keskeisen sotaoperaation tapahtumat.
Suuren yleisön näkökulmasta Nolanin elokuvat eivät ole aina olleet niitä kaikkein helppotajuisimpia. Ehkäpä juuri siksi ne tarjoavat mahdollisuuksia lukuisiin eri tulkintoihin ja elokuvalliseen tutkimukseen.
Menestys on vaatinut välillä myös kovat oppirahat. Tenetin epäonnistunut teatterilevitysstrategia keskellä covid-pandemiaa (2020) johti Christopher Nolanin ja Warner Bros -studion yllättävään välirikkoon. Myös Nolanin ja hänen ”hovisäveltäjänään” pidetyn Hans Zimmerin yhteistyö katkesi, koska saksalaissäveltäjä halusi säveltää musiikin Denis Villeneuven Dyyni-filmatisointiin (2021).
Oppenheimer on Nolanin uran huipentuma
Oppenheimer on monessakin mielessä Christopher Nolanin tähänastisen ohjausuran kunnianhimoisin teos, jo tosielämään liittyvän aiheensakin puolesta. Se perustuu Kai Birdin ja edesmenneen Martin J. Sherwinin (1937-2021) Pulitzer-palkittuun kirjaan American Prometheus: The Triumph and Tragedy of J. Robert Oppenheimer vuodelta 2005.
J. Robert Oppenheimer (1904-1967) oli huippulahjakas teoreettinen fyysikko, joka tunnetaan yleisesti atomipommin isänä. Atomipommin huippusalainen kehitysprojekti – jonka kuolettava käyttö Japanin Hiroshimassa ja Nagasakissa vaikutti pitkälti 2. maailmansodan päättymiseen – edusti samalla ihmismielen suurinta matemaattista luovuutta ja tuhoisinta puolta.
Oppenheimerin johtaman jättitiimin suunnittelema atomipommi antoi ihmiskunnan olemassaololle upouuden, entistä hauraamman todellisuuden. Modernin ydinaseteknologian synkkä varjo on langennut viime kuukausina myös Euroopan ylle, johtuen Venäjän nykyhallinnon holtittomasta uhkailuista.
Lue myös: Oppenheimer-uutuuselokuvan ohjaaja Christopher Nolanilla ei ole älypuhelinta – nyt hän kertoo, miksi
”Oppenheimer on historiamme tärkein henkilö”
"Halusin näyttää katsojalle, miltä tuntuu kurkistaa ihmisen mieleen, joka aiheutti ehdottomasti suurimman muutoksen koko ihmiskunnan historiassa. Pitipä siitä tai ei, J. Robert Oppenheimer on ihmiskunnan tähänastisen historian tärkein henkilö. Hän muokkasi uusiksi nykymaailmamme, niin hyvässä kuin pahassakin", Christopher Nolan sanoo elokuvan tuotantomuistiinpanoissa.
Oppenheimer-elokuvan nimikkoroolissa nähtävä irlantilainen Cillian Murphy on tähän mennessä ollut syrjässä isoista valkokangasrooleista. Suuri yleisö tuntee hänet parhaiten suoratoistosarja Peaky Blindersin karismaattisena rikospomona, Tommy Shelbynä. Cillian Murphyn rinnalla useissa nimekkäissä sivurooleissa nähdään muun muassa Emily Blunt, Matt Damon, Robert Downey Jr., Rami Malek ja Kenneth Branagh. He kaikki esittävät historiallisia tosielämän hahmoja ja Oppenheimerin aikalaisia.
Nolan jatkaa sitoutumistaan IMAX-teknologiaan
Keskeistä roolia elokuvassa esittävä Robert Downey Jr. on jo ennättänyt julistaa, että hän pitää Oppenheimeria parhaana elokuvatuotantona, jossa hän on ollut koskaan mukana.
Elokuvateknisesti Oppenheimer alleviivaa Christopher Nolanin vankkaa sitoutumista IMAX-kamerateknologiaan. Jotkut elokuvateatterit ulkomailla esittävät Oppenheimeria 65-millimetrisellä IMAX-filmiformaatilla. Meillä Suomessa Oppenheimerin voi kokea halutessaan myös IMAXin laser-projisoituna versiona (Finnkino Itäkeskus, Helsinki).